Olipa mukava nähdä kaikkia tuttuja! 

Yaelin sanoin: "Siis vau. En osaa sanoa muutakaan. Pennut oli aivan upeita. Jokainen oli persoonaltaan loistavia ja lystikkäitä lapsia. Erityisesti silmiini osui Chanel joka oli juuri niin täydellinen kuin muistinkin. Vau.

Pentutapaamisessa oli siis mummomme Niina 12v ja Dana 9v, Honey 2v, Honeyn kaikki vauvat Chanel, Jade, Jessi, Julle ja Kamu 3kk, Snögön vauva Cessi 7kk, Rouskun "vauvat" Jasu ja Junior 3,5v, Pöffelin pentu Maddy 1,5v sekä Chili 1v.

Isoissa pennuissa oli Niinan, Danan, Maddyn ja Honeyn lisäksi Rousku 6,5v, Windy, Windyn sisko Bella 2v ja niiden puolisisko Doro 4v. Tulipa hyvä mieli kun tuli tavattua taas monia kasvatteja ja ihmisiä :)"



Vapaaehtoiset pääsivät konetöitä harjoittelemaan (testailimme hieman, onnistuuko), mutta kaikilla pennuilla konetyöt sujuivat loistavasti.



Yritimme yhteispotrettia. Lopputulos: minulla on kymmeniä kuvia koirien peräpäästä (toki kauniista sellaisista).



Alla pikkupentujen yhteispotretti ja sitten vähän vanhempaa vuosikertaa.

"8 months old. Correct head, expression. Scissorbite. Good length of ears. Sufficient length of neck. Straight topline. Good tail set but I would like to see her with a better carriage. I'd like to see her with better front angulation and better forechest. Correct movement. Hair accords to the age. Lovely deep colour."

Olimme Gerard O'Shean handlerikurssilla lauantaina ja sunnuntaina neljä tuntia kumpaisenakin päivänä. Käymme aika paljon kursseilla ja yleensä olen iloinen, jos saan yhden uuden idean kurssilta.

Mutta Gerard, sain niin paljon ajateltavaa, että minulla riittää pureskeltavaa pitkäksi aikaa.

Minun juttuni on seurakoirat, Gerard kasvattaa rotweilereita. Minulla on nuoruudessani ollut boksereita ja muistan mitä koulutus oli pk-puolella 70-luvulla ennenkuin kukaan oli koskaan kuullutkaan naksuttimista.

Mutta pähkinän ydin on silti hyvä käytös koiralta, asia jolla ei ole mitään tekemistä kouluttamisen kanssa. Gerard kertoi, että hän ei pidä naapuruston yorkki-tädistä, jonka koirat räksyttävät ja kerjäävät verta nenästään tädin vain voimattomasti toistellessa: "Ei saa haukkua...". Gerard sanoi, että jos tädin koirille käy köpelösti hänen koiriensa toimesta, hänen uransa on ohi, jokainen paikallislehti repisi kaiken irti tarinasta.

Se muistutti minua omista räksyttävistä koiristani. Ne käyttäytyvät usein huonosti, mutta minulla ei ole samaa pakottavaa kauhun tasapainoa, jotta aina ja järjestelmällisesti vaatisin koiriltani hyvää käytöstä. Jutun ydin, vaikka pakottavaa tarvetta ei ole, minun tulisi suhtautua koiriini kuin ne olisivat isoja koiria, ei pumpulipalloina. Taas uudella tarmolla hyviä päätöksiä kotiin vietäväksi.

Vaikuttavinta oli kuitenkin se, että Gerard sai koirat toimimaan. Isot koirat siinä missä pienetkin. 

Chilille kurssi teki ihmeitä.

Tässä täyssisarukset Lemmikkimessujen pentunäyttelyssä. Vasemmalla sisko Divine Soul, aprikoosi veli Soul Mate ja Chili (Soul Love).

Tuula Plathan: "7 kk vanha, mittasuhteiltaan tyypikäs, oikea ilme rodulle, purenta eii tällä hetkellä aivan valmis, sopiva rungon pituus, kaunis niska ja ryhti, hieman litteä hännän kanto, liikkuu edestä epävakaasti, takaa hyvin, hyvä turkki".

 

Matkailu avartaa ja niinpä tyttäreni päätti avartaa elämäämme Tarton suuntaan. Jos tarinani yleensä alkavat: "Aamulla anivarhain...", niin tämä tarina alkaa jo hieman ennen tuota kuuluisaa aamuhetkeä. Alla olevista kuvista voitte nähdä, mitä mieltä Chili oli pöydällä seisomisesta. Rankkaa treeniä ja ihme tapahtui, namit alkoivat kelpaamaan.

Sitten tuli se kuuluisa aamuhetki ja lokin kanssa istuimme satamassa odottelemassa lautan saapumista. Ei, siellä ei vielä ollut muita, mutta sen voin kertoa, että me emme olleet myöhässä. Kun mutkien jälkeen pääsimme hotelliin, huoneemme oli panorama sviitti ja ikkunasta avautui näkymät joelle. 

 Hotellin takapihalla oli tori, jossa oli pienissä puukojuissa myynnissä vaikka mitä.

 Näyttelypaikka oli lähellä ja sinne oli kohtuu helppo löytää. Kuten kaikki näyttelyt, tämäkin alkoi hysteerisellä koirien puunaamisella.

 Yritin seurata tyttöjen puuhia, vartioida tavaroitamme ja seurata kehää saman aikaisesti. Yhtäkkiä kehä pölmähti täyteen puudeleita: "Apua, mikä kehä tuo on, mistä olemme nyt myöhässä???". No, onneksi hätä ei ollut tämän näköinen, vaan kehässä oli tauko ja kaikki ryntäsivät treenaamaan. Ei paniikkia.

Tavaroiden huolellisesta vartioimisesta voin kertoa sen verran, että iltapäivällä huomasin kännykkäni olevan kateissa. Hetken mietittyäni kävelin autolle ja arvatkaapa, mikä nökötti ikkunatelineessä? iPhone... 

 Sitten kehät alkoivat ja päivän ensimmäinen kohokohta! Viidestä nartusta kolme oli valioita, mutta silti Naomi sijoittui hienosti kolmanneksi ohi yhden valionartun  

 Mutta Chili nappasi ROP -pentu tittelin. Se osasi suhtautua hyvin rennosti asiaan.

Spela Birski Cirman: "7 month old female. Lovely feminine head. Body is developing. Good hair for age. Nice movement."

 Ja tässä vielä kuva isosta kehästä...

 Päivän päätteeksi menimme paikalliseen ostoskeskukseen, jossa keskellä oli suuri tekojää. Aika vekkuli keksintö. Rousku päätti ottaa kunnon torkut raskaan päivän päätteeksi.

 Seuraavana päivänä olimme taas valmiita kehään ja nyt Chili oli jo kuin vanha konkari.

Spela Birski Cirman:
Rousku:"6 years old. Feminine head. Good neck & topline. Correct angulation. Correct movement" ERI
Naomi:"Very nice female. Typical head. Good neck & topline. Good angulation. Nice movement, nice character" ERI

Rousku ja Naomi täydessä näyttelylookissa: 

Tässä myöhästyneenä päivityksenä myös Tuuloksen arvostelu Naomista: "Erinomainen tyyppi, narttumainen kaunislinjainen pää. Erittäin hyvä asentoinen kaula, hyvä ylälinja ja häntä. Erinomainen etuosa. Turkki ei tänään parhaassa kunnossa. Liikkeissä häntä liikaa selänpäällä." ERI SA / Anne Sume, Viro

Ja Hämeenlinnnan arvostelu: "Mukava narttu. Feminiininen. Hyvä pää ja ilme. Purenta oikea. Hieman eteenpäin työntyvä suora lapa, hyväasentoinen (etujalan) ylävarsi. Hyvä eturinta, hieman kevyt rintakehä. Hyvä lanne ja erinomaiset kulmaukset takaa. Liikkuu mukavasti kaikista suunnista katsoen."

Naomi kehässä tuomarin silmien alla:

 Ja arvatkaapa, kuka oli taasen ROP -pentu?

Zdenka Jilkova: "7 kuukautta vanha. Todella hyvä turkki ikäisekseen. Väri on hyvä. Liikkuu hyvin. Kaunis pää."

Kaivarin näyttelyssä oli piknik-tunnelma, aurinko paistoi, kunpa kaikissa näyttelyissä olisi näin mukavaa.

Mukavana sattumana oli, että näyttelyssä oli sekä Pöffin edellisen pentueen ja tulevan pentueen isä, Yuki ja Obelix (yllä oikella).

Lumi oli ensi kertaa näyttelyssä ja sisko Maddy tuli katsomaan, kuin sujuu siskolla ja iskällä. Yhteispotretin saaminen oli hieman haastavaa, mutta alla oikealla paras kuva, mitä saatiin : )

Tuomari: Kim Silito-Beale, Iso-Britannia

Lumi:" Sweet white, with lovely temperament, presented in good body condition, showed herself off very happily, would prefer more substance to her head and chin, but has pretty expressions." ERI

Chili:"Very pretty color, nice coat, in good body condition, needs more confident in the table, but happy on the move, promising girl". ERI

Sai houkuteltua viattoman uhrin pikatreeneihin. Chilillä oli hauskaa ja Honey sai häiriötreenin.

Ratajuoksut lähestyivät ja Yael päätti harjoitella salaa. Kesti hieman, ennenkuin Windy ressukka tajusi mistä on kyse. Mutta kyllä se lopulta keksi jujun. Viehe on tarkoitus ottaa kiinni, se ei ollut ihan varma miksi, mutta jos Yael ilahtuu siitä niin kovasti, se on varmasti joku kiva juttu.

Sitten tuli tosi paikka ja... "Yael, juokse lujempaa!!! Sinä jäät JÄLKEEN, viehe meneeeeee, missä oooleeet??!!!"  Cara kaipasi myös mamman apua vieheen perässä juoksuun, miksi sitä yksin juosta? Bella ei muistaakseni juossut sen kummemmin kuin siskonsakaan, kun taas Doro näytti siskopuolilleen juoksemisen mallia...

Rousku oli vanha tekijä, Junior sai melkein ideasta kiinni, Chili hengaili mukana ja ihmetteli markkinahumua. Honey juoksi Rouskun perässä pitkää rataa, jäi jälkeen ja oikaisi kentän poikki luokseni, tullen maaliin yhtä aikaa Rouskun kanssa :)

Kuka on maailmankaikkeuden fiksuin koira?

Pennut, tutut ja kylänmiehet olivat tervetulleita pentutapaamiseemme. Oli todella kiva nähdä kaikkia ja koiramme nauttivat (niinkuin aina) mökkeilystä. Fantsu nappasi hiukopalaksi kääretorttua, kun se oli niin sopivasti kuonon ulottuvilla. Chili oli todella reipas ja Niina mietti, mitä Yael Chilin suusta kaivelee??? Boris ihastui Honey'iin ja Carlos Bellaan. Junior hengaili muuten vaan ja Jalda katseli muiden kaahottamista turvallisesti penkin suojista. Dana äksyili tuttuun tyyliin, Rousku rähisi Chilille lelusta ja Windy oli kaikkien kaveri.

Kaikkien koirat olivat sieviä ja laitettuja city-puudeleita, paitsi yksi kääpiövillakoira... Voin vakuuttaa, että se oli kolme päivää sitten täysin takuton ja Yael leikkasi sen näyttelytrimmiin (Yael voi valaehtoisesti todistaa, että se oli täysin takuton). Nyt tuo ko. kääpiövillakoira oli sentin huovassa, uinut pari kertaa mutakylvyn järvessä ja kaivanut muutaman metrin myyränkoloja ja sprintannut isovillojen perässä pitkin mustikkametsää läpi sammalten.

Kenenköhän koira se oli? Jaa'a, mitään en tunnusta.

 

Chili ja Junior ilahduttivat meitä seurallaan, sää oli mitä kesäisin ja grillimakkara maistui.

Päätimme mennä porukalla uimaan koirakylpylään. Koirat pestiin ja niille puettiin pelastusliivit. Sitten ei kun altaaseen. Honey ja Windy uivat tyylillä: räpiköin ja polskutan. Ne pitivät päätään ylhäällä ja huitoivat hurjana etutassuilla niin, että läiske vain kävi.

Pojat Eetu ja Junior vetivät tyylipisteet kotiin. Ei läiskintää, vaan kaunista etenemistä sulavasti.

Windyllä ja Honeylla tyyli parani hieman loppua kohti, mutta uittaja ei silti (uskaltanut) päästää niistä irti. Päivän superyllättäjä oli Chili, joka ui kuin rantakäärme Junioriakin nopeammin. Onko sillä saukko isänä?

Kaikki hauska loppuu aikanaan, veimme märät / märähköt koirat kotiin tehokkaiden föönien ääreen, minulla meni pari tuntia kun pesin Honeyn ja selvittelin pelastusliivien hankaamat huovat auki. 

Söpö kuin namu, eikö vain? Chilin blogi.

Ratajuoksuissa oli paljon tuttuja. Freddy ja Tofu, sekä Chili (ylhäällä oikealla).

Yael uskoi Windyn juoksevan kuin tuuli, mutta se voittaa Doron (alhaalla oikealla) vain jos Yael oppii juoksemaan nopeammin kuin Doro. Siihen voi vierähtää hetki. Kuten varjoista näkyy, Dorolla oli tiukka kannustusporukka jännittämässä sen aikaa.

Honey juoksi lyhyen suoran, mutta pitkällä suoralla se oikaisi läpi ruohokentän... Rousku juoksi sekä lyhyen että pitkän suoran, sillä on yllättävän hyvä kunto. Juniorilla ei ollut kovin kiire minnekään, kävelemälläkin ehtii hyvin. 

Mutta päivän hauskin juttu, isolla kentällä leikkiminen : )

Chili oli trimmissä ja poseerasi kauniisti, kunnes: "Nyt riitti!".

Tää on aika iso paikka ja noi kaveritkin on aika mammutteja... Mutta kyllä mä puoleni pidän, väistäkää möhköfantit! Saako täällä ruokaa? Aika heikko juomatarjoilu... Hmmm...

Chili löysi kengän ja päätti myös pitää kengän. Honey viritteli leikkejä pennun kanssa pyörittämällä rakkainta pikkupalloaan pennun suuntaan.

Olipa ihanaa nähdä kaikkia tuttuja! Chili oli juuri niin suloinen kuin pentu vain olla voi. Maddy on jo iso tyttö ja riehui reippaasti muiden kanssa.

Junior vahti narttulaumaa huolella kilpailijoilta, vaikea sanoa, toivoivatko koirat ohikulkijoita mukaan kavereiksi vai vahtivatko ne, että muut pysyvät poissa. Jasmine ja Maddy ovat lähes identtisen samankokoiset, molemmat pieniä toyta.

 

Aika suloinen, vai mitä?

Chilin oma blogi.

Minä ja sisarukseni, 7 viikkoa vanhoina.