Esikoiseni nappasi autoni ja antoi vaihtariksi kaksi isovillakoiraansa.  Kuopus pyöritteli silmiään ja laski talosta 11 villakoiraa... Maddy oli meillä myös piipahtamassa näyttelytreenien merkeissä...

Päätimme mennä porukalla uimaan koirakylpylään. Koirat pestiin ja niille puettiin pelastusliivit. Sitten ei kun altaaseen. Honey ja Windy uivat tyylillä: räpiköin ja polskutan. Ne pitivät päätään ylhäällä ja huitoivat hurjana etutassuilla niin, että läiske vain kävi.

Pojat Eetu ja Junior vetivät tyylipisteet kotiin. Ei läiskintää, vaan kaunista etenemistä sulavasti.

Windyllä ja Honeylla tyyli parani hieman loppua kohti, mutta uittaja ei silti (uskaltanut) päästää niistä irti. Päivän superyllättäjä oli Chili, joka ui kuin rantakäärme Junioriakin nopeammin. Onko sillä saukko isänä?

Kaikki hauska loppuu aikanaan, veimme märät / märähköt koirat kotiin tehokkaiden föönien ääreen, minulla meni pari tuntia kun pesin Honeyn ja selvittelin pelastusliivien hankaamat huovat auki. 

Yael verrytteli Honeyn kanssa agilitya, Honeylla oli hyppybensaa suonissaan. Roosa treenasi Akun kanssa koiratanssia. Lopulta päivän päätteeksi oli tokotunti. Honeyn seuraaminen alkaa sujua käännöksineen, samoin seisomaan jääminen tuntui toimivan.

Agilitykurssilla kävimme läpi irtoamista, keppien sisäänmenoa, takaaleikkausta ja rengasta. Hmm.. Vielä pientä hiomista. Yllä kuvissa Jasu ja Junior.

Meillä oli tunti omia treenejä ja leiriydyimme pikku tilaan. Honey jaksoi keskittyä hyvin, vaikka Michael ja Roosa olivat mukana Eetun ja Akun kanssa.

Tokotunnilla Honey jaksoi vielä keskittyä melko hyvin, vaikka päivä oli kieltämättä pitkä. Paikallaolo sujuu hyvin myös häiriön alla.

Yael, Esikoinen ja Roosa olivat lounaalla ja lähtivät porukalla Rajasaareen. Danalla on juoksu, joten se jäi kotiin Niina-mummo seuranaan. Eetulla takki ja Windy uudessa leikkauksessaan ylhäällä oikealla.

Alhaalla vasemmalla kaksi marjaa Rousku ja Honey ja oikealla ahneet isovillat Aku, Eetu, Windy ja Bicho.

"Jaa'a taas sitä saa istua kököttää koko tunnin, kun mamma vetää kurssia muille ja pitää hauskaa niiden kanssa... Jopa Windy pääsi monta kertaa radalle... No ok, minäkin pääsin yhden vaivaisen kerran... En kuulemma ole mukana tällä kurssilla... HÖH sanon minä."

Junior ja Jasu meivät mainiosti ("Jupinaa... miksi minä en pääse mukaan")

Sitten oli tunnin omat tokotreenit, mutta isovillat (Bicho, Windy ja Eetu) pääsivät tauolla päästämään pahimpia höyryjä ulos.

Ja sokerina pohjalla oli rally-tokokurssi, jossa Honey Boney pääsi näyttämään taitojaan.

Ratajuoksuissa oli paljon tuttuja. Ensin bongasimme Freddyn, sitten Doro liittyi joukkoon. Kisa alkoi ja puudelit juoksivat tuulispäinä.

Freddy ja Rousku.

Aku ja Doro.

Hännänhuippuna Eetu. Aku ja Eetu odottelemassa tuloksiaan.

Honey keksi omaa kivaa, kun kisa loppui. Se pihisti Roosan laukusta lelun ja juoksi ympäri houkutellen muita leikkiin. Heh heh, ota kiinni, jos saat!

Lyhyellä suoralla Aku tuli toiseksi ja Doro voitti.

Lyhyellä suoralla minisarjassa Rousku tuli toiseksi. Pitkällä suoralla Eetu tuli toiseksi ja Doro voitti.

Ja kuka sai kiertopalkinnon? No Doro tietysti  : )

Sää suosi ja oli mukava nähdä kaikkia. Jasu tuli sylikoirana piipahtamaan, sillä oli juoksu. Punainen keskari tuli muuten vain leikkimään kanssamme. Junior oli mukana pikkukoirista.

Sitten isot pennut alkoivat valua paikalle ja Verde oli paikalla. Siitä on tullut iso poika : )

Paikalla olivat myös isäpappa Boris, Carlos, Aku ja Eetu. Sekä sekalainen joukko koirapuistossa vierailijoita. Eetu oli todella kauniissa leikkauksessa, joko huijaan Roosan leikkaamaan Bichon tai sitten yritän itse.

Omista koiristamme mukana olivat Windy (kivaa leikkiä kaikkien kanssa), Rousku (teille kaikille käy huonosti, jos tuo riehuminen ei lopu), Honey (olen reipas, olen reipas, hei älkää juosko ylitseni).

Honey Bunny, näin äkisti voisi sanoa, että Yael ohjaa oikealle, mutta pupuseni kiihdyttää vasemmalle. Windyllä ei mennyt kovin paljon paremmin.

Rousku sen sijaan demosi kokemuksen tuomalla varmuudella keinua. Nopea kiihdytys, "lepakkoasento" pudotukseen ja luvalla täysiä eteenpäin.

Junior ja Freddy renkaalla, hmmm.... Mikä siinä on niin vaikeaa? 

Windyn isäpappa kiihdytteli hallitusti, renkaassa tosin olisi voinut olla enemmän sulavaa liitoa, mutta kyllä Boris tyylipuhtaasti läpi meni.

Akulla oppikirjasuoritus alkurämähdyksen jälkeen.

Freddyn villakoirahepuli, lelu suussa, niin kovaa kuin jaloista pääsi, tyylipuhdasta liitoa läpi esteiden... Ensi kerralla sitten ohjaajan kanssa....

Lopuksi Windy pääsi leikkimään Carloksen kanssa. Kuva vasemmalla, Yaelin lapsukainen on aprikoosi ja tummuu vauhdilla.

Toinen päivä oli yhtä antoisa kuin ensimmäinen. Päivään sisältyi sekä yksilöohjausta että ryhmäesityksiä.

Todella antoisa koulutus : )

Meillä oli vain pentuja mukana. Windy meni mainiosti, samoin Naomi. Honeykin alkaa jo kiihdyttelemään aika ajoin radalla.

Välillä Honeylla on vauhti päällä, mutta välillä vielä tahmataan yksittäisesteillä.

Akulla vauhtia riittää vaikka muille jakaa.

Yllä Honey kykkimässä piilossa. Arvatkaa kuka löysi meidät? No Aku tietysti. Jos eksyn metsään vanhuuden höperyyttäni, olkaa ystävälliset ja laittakaa Aku perääni.

Windy meni radan ja se juoksee jo melko puhtaasti. Treeneissä olivat myös Freddy ja Aku.

Mutta, mitä ihmettä, miksi Yael juoksee kuin häneen olisi iskenyt noidannuoli???

Tässä löytyy syy:

Honey ei ole yhtä taitava kuin Windy, esteillä vielä keskustellaan niiden syvällisestä merkityksestä...

Heh, nyt sitten rohkaisin mieleni ja ilmoittauduin Bichon kanssa alkeiskurssille. Eetu ja Snögö olivat siellä myös. Eetu on aika pro ja Snögölläkin nenä toimii.

Bicho pöhkömme oli kuitenkin päivän yllättäjä. Se löysi kaikki, mitä metsään hukkasimme.

Torstai iltana oli kaksi tuntia Vekoran agilitya. Koirat menivät ihan ok, uudetkin koirakot alkavat tottua ryhmään. Muutamallakin koirakolla oli ongelmana oikean puolinen ohjaus. Täytyy harjoitella sitä kesää kohti.

Jälkitreenit menivät meidän osalta harakoille. Lotta ja Roosa treenasivat, mutta Yael oli tentissä ja juuri kun olin ottamassa koiria autosta, puhelin soi. Brasiliassa oli lyhytsanomakeskuksen päivitys epäonnistunut ja asiakas ymmärrettävästi hieman kiihtynyt.

Puheluita tuli, joten luovutin... Jatkossa täytyy muistaa laittaa puhelin äänettömälle, vaikka en taida voida tehdä niin.

No koirilla oli hauskaa, ne leikkivät ja Bicho nautti possun korvaa takapenkillä, mitä Honey ja Naomi himoitsivat.

Junior ja Snögö olivat nakkitokossa. Snögöllä meni paljon (paljon) paremmin kuin viime kerralla. Junior taasen vetäisi omat soolot.

Niinalla meni tokokoe ihan ok, tosin se sinkosi paikallaolossa luokseni (huom hyvä hyvä: luokseNI, ei Yaelin luokse). Pikkusivuseikka oli, että se vetäisi Rouskun ja yhden muun koiran mukaansa, hups...

Match Show puolella Eetu sai punaisen nauhan ja minä tulin äiti ja koira kilpailussa kolmanneksi. Rousku sai punaisen nauhan, Snögö tuli sinisten kolmanneksi.

Windy tuli mutaisesta olemuksestaan huolimatta punaisten pentujen neljänneksi. Koirat olivat autossa aika morjens.

Jos sanon, että perjantaina oli kylmää ja märkää, niin tarkoitan sitä melko kirjaimellisesti. Vedimme kahden tunnin treenit tuulessa, tuiskussa ja kaatosateessa kentällä, joka oli veden peittämä. 

Yllä Rousku ja Freddy alias uitettu rotta.

Tuuli puhalteli sen verran railakkaasti, että esteet kaatuilivat... 

Sää oli mitä mainioin ja minulle tuli hiki, kun ryntäilin puskat ryskyen Bichon jäljessä. Minusta melkein tuntuu, että se sai idean päästä kiinni. Etsimme Yaelia ja Rouskua (ja päinvastoin). Plussaa on se, että Bicholla on vetovaljaat ja se jaksaa vetää minua perässään. Miinusta se, että jos maa on hiukankin liukas, lennän kuin leppäkeihäs sen perässä.

Rouskukin osoitti häivähdyksen siihen suuntaan, että se tiesi mitä oli tekemässä. Treenasimme myös Danan ja Niinan kanssa. Yael oli Danan parina ja teidän olisi pitänyt nähdä Danan ilme. "Yael, eikö sinusta ole jo ollut tarpeeksi riesaa, nyt vielä hukkaat lauman metsään ja MINÄ, MINÄ joudun etsimään ne... Mutinaa, mutinaa".  Niina oli minun parinani ja se oli taitava niinkuin aina.

Roosa oli Akun ja Eetun kanssa mukana treenaamassa, Anna Snögön ja Lotta Lillan kanssa.

Etsintöjen välissä päästimme koirat leikkimään parkkipailla.

Pet Expon aamu alkoi aikaisin lauantaina jumppaamalla matot paikoilleen. 

Tässä muutama linkki Pet Expon tapahtumiin:

Rouskun koiratanssiesitys 
Bicho & kärryajelu 

Tokoesitys, mukana:
Ella ja Junior
Lotta ja Niina
Yael ja Rousku
Niina ja Pöffi
Anna ja Snögö

Yllä Bichon vetämiä pienokaisia, alla kuvia villakoiraparaatista ja Kanasta, joka spiikkasi esitysten välit.

Tauolla valkoisia, isoja ja pieniä... Eetu oli mukana paraatissa edustamassa isoja valkoisia.

Alla koiratanssiesitys ja tokoesitys.

Kotijoukot eivät osanneet arvostaa Windyn energistä olemusta. Windyllä oli tylsää kotona Danan kanssa, eikä kuopuksesta selvästi ollut hauskaksi seuraksi. No, ensi vuonna Windy pääsee mukaan, eikä tarvitse jäädä yksin kotiin.

Viikonloppuna vietimme aikaa Tampereella tutustuen hajutunnistuksen teoriaan ja käytäntöön. Snögö osoittautui ilmiömäiseksi metsässä, samoin kuin Rousku. Kumpikin koirista otti hajun hyvin ja lähti kuono maassa tarmokkaasti eteenpäin.

Mutta paras meistä oli ehdottomasti Eetu. Se mennä rymisti metsässä niin, että oksat vain rytisivät. Jos eksyn, laittakaa Eetu perääni.

Tässä yksi kurssilainen, olemus oli niin mainio, että oli pakko ottaa kuva blogiin.

Tänään me saatiin eka oikea kutsu ja se tuli Akulta ja Eetulta. Ne ehdottivat treffejä ulkona, jossa on tilaa juosta. Mulle puettiin takki päälle; kysynpähän vain, että kuinka sen kanssa juostaan? No, äiskä oli mukana ja juoksi munkin puolesta. 

Kotiin kun tultiin, niin äiskä päätti nukkua mun sängyssä. Ei se siihen ihan mahtunut, mutta ei kyllä antanut sen itseään haitata.

Mä löysin sonninsudin ja heräsihän se äiskäkin mun maiskutteluun. Syötiin sitä sitten yhdessä, mä toisesta päästä ja äiskä toisesta.

Uutisia sisaruksilta 8.2.:
Trixi on kotiutunut todella nopeasti ja on nukkunut noin 7 tuntia/yö putkeen ja nukkuu sitten nopean ulkona käymisen jälkeen vielä tunnin lisää ennenkuin aamuruoka maistuu.

Cara: Juuri tultiin Espoosta ja ihmettelen miten nopeasti kaikki sopeutuminen tapahtuu. Se on joka paikassa kuin kotonaan, remmi ja ulkoilu, ulos pissiminen ja naapurien vastaanotto on tosi riemullista.. Kiersi taas täysillä koko asuntoa ja simahti tiikerinsä syliin. Kuitenkin selvästi olen sen perushahmo. Yöllä nukuttiin samassa makuuhuoneessa vauva, Nea, Rontti (leonbergi) Cara ja allekirjoittanut, kuva olisi ollut paikallaan.

Verde (vihreä): Pennun kanssa on mennyt erittäin hyvin! Kotimatka sujui todella hienosti, nukkui koko automatkan ajan :) Vauhtia epelilllä kyllä riittää, todella utelias ja pelkäämätön kaveri! Pissat ja kakat tekee hienosti paperille! Eilen jo vähän ulkoiltiin ja lumi todella kiinnostava elementti! Yöt nukkuu hienosti! Tänä aamuna kun Iina lähti kouluun, ensimmäisen kerran kuulin itkua! Yhteenvetona, aivan loistava kaveri!!! Toinen koiramme Rico, on aivan ihmeissään uudesta tulokkaasta... Kovasti juoksee karkuun, mielestäni liian alistuva ja kiltti. Mutta eiköhän se siitä pikkuhiljaa tokene!!

Bella: Valkoinen on saanut nimeksi Bella, ei ollut helppoa näin nopsaa nimeä löytää... Mutta tuohon nimeen jopa usemmiten reagoi suureksi yllätyksekseni ;-) Eilinen meni vielä ihmettelemiseen niin Bobcatilla kuin Bellalla mutta tänään jo painellaan täysillä. Syödään, nukutaan ja ulkoillaan eli kaikki hyvin!

Koska meillä ei ole koiria riittävästi omasta takaa, niin on aina mukava saada vierailevia koiria yökyläilemään. Mitä isompia, sen parempi, sanoo mieheni.

Yllä hieman epäreilu vetoleikki. Lelu on Akun, mutta Bichon tekee sitä NIIIN mieli. Pentu huomaa tilaisuutensa ja syöksyy imemään. Kuka voittaa vetoleikin? No arvatkaa... Bicho tietty, sillä Aku on herrasmies.

Alla tyttöni poikaystävänsä kanssa aamulla anivarhain haukkaamassa raitista ilmaa. Vaihtoehtona oli pentujen yöllisen sotkun siivoaminen.

Aku oli tänään mukana tokossa ja agilityssa. Toko alkaa sujumaan ja agilitypuolella kepit alkavat olla hallussa.

Rouskun pennuista paikalla oli Jasu ja Junior. Molemmilla on perusasiat hyvin hallussa ja niitä voi hyvin pitää vapaana sekä toko- että agilitytunnilla.

Lähdimme porukalla trimmauskurssille, Niinalla oli Dana, Roosalla Eetu, Yaelilla Rousku ja minulla Bicho. Otimme omia häkkejä mukaan, sillä päivä oli pitkä (klo 11-18), mutta onneksi tarjolla oli myös talon puolesta isoja ja tilavia häkkejä.

Alla Rousku lähtötilanteessa. Teorian aikana, Rousku, Dana ja Bicho odottelevat, että jotain kivaa alkaisi tapahtumaan. Kurssin teoriaosuus oli todella hyvä.

Alla kurssin epätoivon hetkiä, Yael: "Miksi Rousku EI KOSKAAN seiso selkä suorassa, miten tätä VOI leikata? ÄITI!". Eetu uuvahti loppumetreillä.

Rouskun leikattu puoli ja "toinen puoli"

Bichon leikattu puoli ja "toinen puoli".

Tässä Eetu uudessa trimmissä.

Tänään Yael ja esikoinen veivät koirat (8 kpl) koirapuistoon. Kolme isoa päätä kuuluvat isoimmille ja vahvimmille eli Bicho, Aku ja Eetu. Pienistä koirista eturiviin on tunkenut itsensä Rousku.

Kun päästiin perille, oli vähän tylsää. "Mä en leiki ton kaa". Eetu yritti hieman vaivihkaa nuuskaista Freddyä, mutta ei siitäkään leikkikaveria löytynyt. Lopulta Aku juoksi malliksi ihan vain omaksi huvikseen.

Freddy on ottanut laumassa oman paikkansa, se oppi torstaina agilityssa pussin ja se on ollut demokoirana Konalassa. Se nostaa vähän turhankin herkästi jalkaansa ja pariin kertaan on keskusteltu siitä, voiko sisällä haukkua ja kuka menee ovesta ensimmäisenä ulos...

Noora: "Koska pääsen sohvalle takaisin nukkumaan?".

Noista treeneistä on jo melkein kaksi viikkoa aikaa, mutta Aku yllätti minut ja tyttöni täysin. Tokossa tyttöni ohjasi sitä, kun Roosa oli töissä. Aku osasi kaiken, kaikki liikkeet, mitkä teimme, tuo mokoma rontti osasi täydellisesti. Se osaa myös kävellä takajaloillaan eteen ja taaksepäin täydellisesti ja horjumatta.

Kun Roosa ehti paikalle, olikin jo agilityn vuoro ja Aku meni siellä niinkuin ei olisi ikinä muuta elämässään tehnytkään.

Kymmenen pistettä Akulle.

Myöhemmin seuraavalla viikolla Eetu oli luonamme päivähoidossa, siitä on kasvanut iso ja se on valkoisessa turkissaan upea ilmestys.

Tänään oli viimeinen kerta tokoa ja agilitya Konalassa. Doro on kehittynyt hurjasti, sen perusasento on todella hyvä. Doro jaksaa keskittyä vain hetken, mutta se hetki kestää yhä useammin perusasennosta perusasentoon. Omia koiria meillä oli mukana vanhat mummot eli Noora ja Niina.

Junior ja Jasu ovat tsempanneet sekä toko että agility puolella. Kumpikin suorittaa rataa jo melko hyvin, keskittyminen riittää yllättävän pitkälle. Agilityssa koko porukka on edistynyt, tänään ehdimme 4 (neljä) kertaa radalle, eikä edes tullut kiire. 

Kuvassa alhaalla Aku, joka on edistynyt alkutaipaleen villeistä spurteista jo hyvinkin hallittuun menoon. Noora meni agilityrataa lainakoirana ja juosta jolkotteli namin perässä kiltisti. Kuvassa tosin Jasu oppikirjamaisen nätisti puomin kontaktilla.

Tokoilimme porukalla ja paikalla oli pennuistamme Junior, Jasu ja Doro. Kuvassa mukana Boris. Eetu (5 kk) oli ekaa kertaa mukana, mutta pärjäsi ihan hyvin.

Agilityssa harjoittelimme pöytää. Rouskun kepit ok, mutta se louskutti taukoamatta.

Ratajuoksuissa oli Doro, oli mukava nähdä sitä. Akusta oli myös mukavaa olla paikalla. Se osasi erilaisia temppuja, joita luppoajalla kävimme läpi. 

Huomasimme taivaalla lennokkeja, jotka olivat melko taidokkaita lentokuvioineen. Michael muisti, kuinka olimme kerran lennokkimessuilla ja olin luvannut ostaa hänelle lennokin, jos hän osaisi simulaattorissa pitää sen ilmassa. No ei onnistunut ja niin jäi lennokki hankkimatta...

Bongasin ratajuoksuista myös veikeän oloisen villakoiran.

Illan jo hämärtyessä sekä Yael että Michael kävivät pokkaamassa kolmannen sijan (etusuora & kokorata).

Olimme tänään ratajuoksuharjoituksissa. Eetu ihmetteli menoa, startteja oli kaiken kaikkiaan 25 ja sää suosi juoksijoita.

Bicho sekosi aivan kokonaan, kun se näki vieheen. Eetu taas otti rauhallisesti. Aku juoksi parhaan etusuora-ajan, mutta kääntyi koko radalta takaisin.

Rousku yllätti ja juoksi koko radan ajalla 54,06, toiseksi nopeimman ajan ollessa 56,78.

Bicho lähti lupaavasti koko radalle tukka hulmuten, mutta into loppui takasuoran viimeiseen mutkaan Bichon nähdessä Yaelin odottamassa portilla. Se ei halunnut tulla pois radalta ja kääntyi juoksemaan takaisin Yael perässään : )

Yllätys yllätys, Rousku osasi tänään keppien sisäänmenon täydellisesti, pitkältä lähetettynä.

Mukana viimeisellä treenikerralla olivat myös Jasu ja Freddy. Sekä tietty Aku ja Eetu oli mukana seuran vuoksi.

Jasu ja Freddy ihastuivat ikihyviksi puomiin, jonka ne tänään menivät ensimmäisen kerran.

Illan treeneissä oli Aku ja Doro edustamassa isojavilloja.

Pienistä mukana oli Freddy, Jasu ja  Junior.

Eetu kasvaa silmissä!

***

Eetu is growing up real fast...

Tänään oli agilitytreenit Konalassa ja ne menivät ihan ok. Rousku kävi kuumana, mutta rauhoittui sitten osittain...

Akulla meni treenit todella hyvin, se kuunteli ja keskittyi.

Pennuista mukana oli Freddy, Doro ja Junior.

Aku & Eetu lähtivät eilen lounaan jälkeen kanoottiretkelle merelle.

***

Aku & Eetu went yesturday canoeing on the sea.

Akun ja Eetun välit ovat lämmenneet ja pojat telmivät ja kirmasivat tänään koko aamun yhdessä. Pelkäsin että Aku leikkisi liian rajusti pienen pennun kanssa, mutta Aku on oppinut varomaan Eetua ja leikit sujuivat hyvin. Eetu uskaltautui eilen illalla Akun reviirille pöydän alle nukkumaan ja haki selvästi läheisyyttä isoveikastansa. Ensin vähän kauempana, sitten ihan kylkikyljessä, suloista. Eipä Aku siihen mitään sanonut.

***

Sunnuntai-iltana suuntasimme Konalaan. Paikalla oli Doro, Jasu, Freddy ja Junior, sekä lauma sekalaista seurakuntaa.

Yael treenasi Rouskun kanssa, joka kävi kierroksilla. Puomi onnistui kuitenkin hyvin, kepit ja rengas hieman heikommin.

Eetu istuskeli ja katseli ihmeissään maailman menoa. 

Aku oli päivän yllättäjä, se meni rataa todella hyvin. Eetu uuvahti, kun mitään hauskaa ei tapahtunut...

Aku ja Eetu olivat meillä tänään päivähoidossa. Eetu seurailee Akua joka paikkaan, kun näet toisen, on toinen siinä ihan vieressä.

***

Aku and Eetu were visiting us today. Eetu is following Aku to everywhere.

Reissumies pääsi vihdoin uuteen kotiin. Mutta niinkuin kaikkialla muuallakin, se oli heti kotonaan. Aku katseli sitä ihmeissään, mikä kumma tuo otus oikein on?

***

Finally at home. Aku was very nice to the puppy. Eetu checked the food and the toys, and picked up the ones he liked the best.

Eetu nukkui koko yön läpi heräämättä. Aamulla kun heräsin, Eetu vielä nukkui ja heräsi sitten unen pöpperössä: "Mitä? Missä me ollaan?".

Sillä on persoonallinen tapa syödä. Se ottaa ruokaa suuhunsa ja istuu kaikessa rauhassa syömään suunsa tyhjäksi.

***

Eetu slept all night long. When I woke up in the morning, Eetu was still deep asleep. Then he woke up:"Where am I?"

Eetu has personal way of eating, he takes some food into mouth, sit down and eat it. Then he gets up, takes some food to the nouth, sit etc...

Mutta kyllä tuollakin tekniikalla kuppi tyhjeni.

***

But even with that technique the bowl came empty.

Autossa meinasi tulla tylsää, mutta olimme Yaelin autolla liikenteessä ja takakontista löytyi kuin löytyikin puruluu (sitä mitä Yaelin autossa ei ole, sitä ei koiraihminen tarvitse).

***

In the car Eetu got bit bored, but luckily we found an old bone to jew.

Vihdoin pääsimme taas takaisin tien päälle ja Eetulla meinasi aika käydä pitkäksi. Kengät maistuivat aika hyviltä, sisälämmittimen pistoke mahtui hyvin suuhun, syliin? Mutta Eetu uuvahti kuin uuvahtikin auton tasaiseen hyrinään.

***

Eetu wanted some action... My shoes, pieces found in the car... But finally he fell in sleep when we got to highway.

Lopulta vihdoin Espoossa ja vihreä nurmi alla, kakat tulivat samantien.

***

And so we were in Espoo, what a relief, finally nice toilet...

Laivamme oli hieman myöhässä, mutta sain kuvan, kun laivasta heitettiin köydet maihin. Kun pääsimme hyttiin Eetu kotiutui saman tien. Se söi vähän, joi vettä, teki pissat ja kakat. Sitten se otti lelunsa ja aloitti leikin.

***

Our boat was little bit late, but when we got into the cabin, Eetu was immediately making himself like in home. He ate, drank, used the papers available in the floor and started to play with his toy.

Pian se kuitenkin totesi, että yksin on tylsää leikkiä ja haastoi mieheni leikkiin haukahtelemalla ja näykkimällä.

***

Very soon he found out that it is boring to play alone, so he wanted to play with my husband.

Siinä se vihdoin oli, Eetu, jolla oli ollut työnimenä Albin Marian luona. Se oli vallan ihastuttava : )

Eetun virallinen nimi on Dag och Natt Snow Blizzard, se on syntynyt 29.4.2009 ja painoa sillä on 6,5 kiloa. Syntyessään Eetu painoi 350 grammaa.

Eetun isä on englannin tuonti Valerite Zorro ja äiti on Shellmoore's Dressed of Connection.

Pentukuvia Eetusta löytyy täältä.

Automatka sujui hyvin, Eetu veteli sikeitä.

***

There Eetu finally was. Maria called him Albin and only thing I can say, is that he is so cute.

Eetu's real name is Dag och Natt Snow Blizzard, it is norn 29.4.2009 and he weights 6,5 kilos. When he born, he was 350 grams.

Eetu's father is Valerite Zorro and his mother is Shellmoore's Dressed of Connection.

Pictures of his puppytime you can find from here.

Trip in the car went fine, eetu slept all the way.

Joskus yksi puolihuolimattomasti heitetty lause voi johtaa kokonaiseen tapahtumaketjuun. Roosa oli jo jonkin aikaa etsinyt Akulle kaveria, heikohkolla menestyksellä. 

Agirodussa mainitsin joukkuekisan yhteydessä ohimennen, onko kenelläkään tiedossa valkoista isovillan urospentua. Ei... juuri kun olimme kurvaamassa Yaelin kanssa pois, niin: "Paitsi, yksi olisi Ruotsissa, ellei se ole jo mennyt".

Käännyimme takaisin ja lopputulos näkyy kuvista yllä. Suuntana Tukholma.

Koska miehelläni ja minulla oli vielä tämä viikko lomaa ja Roosa & Michael sekä Yael olivat töissä, lähdimme mieheni kanssa matkaan.

***

Sometimes one sentence said with no real expectation to get any answer / response can lead into somethhing that you did not expect. Roosa had tried to find already some time white standard poodle male.

In Agirotu I mentioned it to our team members: "Anyone knows any puppies, white standard male?" Answers were like expected:"No, I know one female, etc". Just when we were with Yael to walk away, "One moment, I know one in Sweden, I just do not know if it is still available..."

Rest of the story is history...

Because Roosa & Michael and Yael were working and I had holiday with my husband, we were the volunteers to travel to Sweden.

Nautimme illallisen, ceasar salaattia kanalla sekä tacolautasen. Ruoka oli todella hyvää. Uskaltauduin jopa takakannelle, en tosin laidan vieraan (pudotus), mutta raittiiseen meri-ilmaan kuitenkin.

***

We had nice dinner and we enjoyed the fresh air of the sea.

Aamulla saavuimme Tukholmaan, sää oli mitä kesäisin. Lämpötila 11 astetta ja vettä tuli kaatamalla.

***

In the morning we arrived to Stocholm. Nice summer weather in there. Eleven degrees and heavy rain...