Äidilläni kukkii pionit (ja vähän kaikki muutkin)... Voisin saada sätkyn ihan vain pioneja katsellessani, ne ovat niin uskomattomia! Voiko ihmisellä olla koskaan liikaa pioneja? Enpä usko. 

Seittimehitähti Sempervivum arachnoideum ja ruusut kukkivat myöskin, äitini ruusupenkki sai minut himoitsemaan omaa ruusupenkkiä mökille.

Mistäköhän se alkoi? Olin akvaarioseuran tilintarkastajana viikonloppuna tilejä penkomassa ja puhe kääntyi huoneen nurkassa olevaan ikivanhaan (mummon) joulukaktukseen (josta sain pistokkaita) ja siitä aasinsiltaa kiinanruusuihin. Tuo onnellinen ikivanhan joulukaktuksen omistaja haaveili kiinanruusuista (keltaisista) ja minä nauroin ajatukselle. Kuka haluaisi isoja, tilaa vieviä juoppoja riesoikseen? Hah hah.

No, ajattelin poiketa kotimatkalla Plantagenissa ja siellä oli tarjouksessa (heh heh)... Kiinanruusuja, kaksi yhden hinnalla.

Loppu onkin historiaa. Mukaan lähti alla näkyvät rose ja pearl mieheni valitsemina. Seuraavana aamuna mietin sitä keltaista, joka jäi sinne kutsumaan nimeäni. Niinpä tänään poikkesin Plantagenissä ja siellähän se minua odotti apricot, yllä vasemmalla. Koska tarjous oli kaksi yhden hinnalla, niin mukaan lähti myös tummempi vaaleanpunainen.

Tarkkasilmäinen lukija voi ihmetellä, mikä sitten on tuo sitruunankeltainen unelma? Noh, yksityiskohtiin menemättä, poikkesimme Kodin Anttilassa ja sieltä löytyi puhtaan keltainen kiinanruusu. Pois se minusta, että olisin sen sinne jättänyt. Varmuuden varoiksi ostin Provadoa siltä varalta, että nuo eksoottiset kaunottaret päättäisivät heittäytyä hankaliksi.

Hidden Valley Hibiscus (USA)

Gommer (Tanska)

Hibiscus of Tahiti (USA)

Päätin kuin päätinkin jakaa kaupan kiinanruusut omiin ruukkuihinsa. Kaupan ruukuissa on kolme pistokasta, mutta kasvuhormonit huomioon ottaen, kiinanruusut eivät selviä hengissä liian ahtaissa ruukuissa elintilasta kamppaillessaan. Niinpä voisin sanoa, että minulla on melkoinen määrä kiinanruusuja... Viimeisin löytöni (ennenkuin järjen ääni voitti), on täysin tummanpunainen kiinanruusu.

19.4. Lisään oranssin heräteostokseni nyt myös tänne:

Intian reissuni aikana mieheni hoivasi rakkaudella puutarhani alkua ja kymmenen pistettä hänelle. Kaikki tomaatit ja paprikat ovat hengissä ja voivat paksusti. Lisävalo on selvästi auttanut ja taimet ovat melko vankkoja, vain yksi tomaatin taimi kurottelee hujoppina taivaíta. Ensi viikonloppuna istutan ne isompiin ruukkuihin.

 

Yllä pelargonini ovat päättäneet kevään alkaneen ja aloittelevat varovasti kukintaa. Itse palasin Intiasta, jossa lämpötila oli 35 asteen kieppeillä ja voisin kertoa noille ressukoille, että meillä on vielä matkaa kesään...

Alla englantilainen pelargoni tip top, punainen versio, jonka ostin valkoiselle tip topille kaveriksi. Ne molemmat kukkivat runsaasti ja pidän niistä. Alla pistokas chirita 'Diane Marie', toivottavasti se juurtuu. Chiritan lisäksi sain etelänindigon (indigofera australis) siemeniä, jotka laitoin multaan.

Alla kiinanruusun pistokas, jonka sain aamulla ja joka on nyt mullassa juurtumassa. Alla oikealla kärsimyskykka, jonka mullat vaihdoin ja leikkasin vanhat oksat pois.

Laseissa uusia pistokkaita iso- ja pikkusoihtuköynnös, sekä pantteriköynnöstä. Oikealla löytö Bauhausista, alocasia eli juurakkovehka. Se ei taida olla helpoimpia huonekasveja, mutta sen lehdet ovat hätkähdyttävät.

Poikkesin Prismassa ja mitä sieltä löytyikään! Kolmea erilaista karjalanneitoa, laitoin mukulat saman tien multaan. Mukaan tarttui myös pienilehtistä basilikaa ja sokerina pohjalla valkoinen ja punainen pääsiäiskaktus!

Yläkerrassa pelargoniat aloittelevat kukintaansa, vielä kun hetken malttaa, niin heitän ne kasvihuoneeseen.

Lueskelin päivän lehteä ja arvatkaapa mitä siinä oli? Plantagenin mainos: erä lihansyöjäkasveja saapunut! Kuka oli mainonnan uhri? Ainakin mieheni, jota nappasin hihasta siltä istumalta ja istutin hänet kuskikseni lievästä vastalausemutinasta huolimatta.

Mutta aaahhh, nuo olivat ihania! Ne ovat tötterölehtiä eli sarracenioita.

Löysin myös sievän pienen sinisen muurikellon ja aivan oudon muukalaisen, jollaista en ole nähnyt aiemmin, lehdet ovat kuin pieniä onttoja palloja. (Kasvin nimi selvisi, se on helmivillakko).

Ja sokerina pohjalla englantilaisen pelargonian "Tip Top".

Ensi kertaa latvoin kaikki pelargonit ja istutin vanhat juurakot uudelleen. Pelargonioilla oli yllättävän pienet juurakot, joten istutin ne huomattavasti alkuperäisiä pienempiin ruukkuihin. 

Oikealla näkyy ensimmäinen satsi siemeniä mullassa. Villirucolat nousivat ensimmäisinä sirkkalehdille.

Kaikkia tilaamiani siemeniä ei ollut, mutta sain lohdutukseksi yllätyssiemeniä. Saa nähdä saanko kaikki itämään ja kasvamaan.

Tulisipa jo kevät!!!! Kärpäsloukkuni kukkii ja kevät alkaa mullan ostamisella. Löysin mullan oston yhteydessä amppelitomaatin "Totem" ja keltaisen päärynätomaatin.

Säästä ei voi oikein sanoa muuta, kuin että kylmää on ollut jo pari viikkoa. Lämpötilat ovat vaihdelleet yön alle 25:stä asteesta, päivän "lämpimään" -20 asteeseen. Kasvihuoneessa oli kuitenkin yllättäen keskellä päivää lämpötila nollan tietämissä.

Kärpäsloukkuni yllätti minut aloittamalla kukinnan : )

Pitsi-itulehdet näyttävät juurtuneen, kunpa kevät jo tulisi...

Kuka voi vastustaa puutarhamessuja? Minä en edes yritä, vaan aion mennä ainakin Helsingin ja Turin messuille. Virosta voisi löytyä kärhöjä. Mieli tekisi myös verenpisaroita ja ehkä valkoista karjalanneitoa...

YLE FST5 kanavalta tuli aivan ihana ohjelma (1/6) kasvihuoneista. Se ylitti sietokykyni ja päätin tilata hieman siemeniä kevään kunniaksi (linnut laulavat jo ulkona). Chili on ensimmäinen istutettava, sitten tomaatit...

Chilin siemeniä, mietoja (FataliiSeeds.net):
Bako Local
Bhut x Bell Pepper F3
Black Scorpion Tongue (katsokaa! + kukka)
Yellow Bouquet
Zavory

Tomaatin siemeniä (Isoäidin kasvit):
Pensastomaatti "Tiny Tim"
Kirsikkatomaatti "Gardeners Delight"
Lehtisalaatti "Grand Rapid" 
Tammenlehtisalaatti "Red Salad Bowl"
Rucola eli Sinappikaali
Villirucola
Lehtiselleri "Tall Utah"
Basilika "Genovalainen"
Basilika "Neopolitana"
Basilika, violetti
Sitruunabasilika  
Persilja, Sammalpoimuinen
Yrttiselleri eli Leikkoselleri

Ja pari papua (Exotic Garden):
Ruusupapu 'Enorma'
Taitepapu 'Safari'
Tarhapapu 'Cropper Teepee'
Salkopapu 'Limka'
Taittoydinherne 'Sugar Lord'
Herne 'Sugar Bon'

Huomasiko joku tarkkasilmäinen lukija muuta kuin yhden chilin, yhden tomaatin (Tiny Tim) ja yhden pavun? Kiellän kaiken, en myönnä mitään, mutta on pienen pieni mahdollisuus, että innostuin chiliä etsiessäni. 

Ja yllätys yllätys, kahden kuukauden tauon jälkeen, kasvihuoneeni ovet avautuivat : ) Ne olivat umpijäätyneet joulu- ja tammikuun.

Sain kiiltoliisukan (Plectranthus parviflorus) pistokkaita, ne ovat hieman paleltuneita, mutta toivottavasti selviävät vielä uuteen kasvuun. Samalla sain myös pitsi-itulehden pitsiä (K. daigremontiana), ihan uusi tuttavuus minulle, toivottavasti saan sen juurtumaan.

Tämä toinen löytöni marketista (oikealla) on varmaan jotain begoniarintamalta, mukaan se tarttui lehtien muodon ja värin vuoksi. Luonnossa se on hieman punertavampi.

Löysin tämän "tarjouksesta" ja ostin. En tiedä vielä mikä kasvi tämä on, mutta eiköhän se selviä. Pidin vain kovasti lehtien muodosta ja värityksestä. Siinä on pienet valkoiset kukat (kukan keskusta keltainen)...

Piipahdin Plantagenissä, tarkoituksena ostaa yksi lihansyöjäkasvi alennuskupongilla (-50%). Mukaan tarttui sitten muutakin, tyhjensin kasviakvaarioni ja sisustin sen uudelleen.

Jos et ole viherpeukalo, mutta haluat silti onnistua, kokeilemisen arvoinen on Indoor Gardenin ratkaisu. Siinä on sisäänrakennettu kiertovesijärjestelmä vesiviljelyyn ja valmis lamppu loisteputkineen, jonka voi laittaa ajastimen taakse. Hieman samanlainen ratkaisu on Zen Grow.

Zen Grow:lla on myös 7:lle yrtille tarkoitettu ratkaisu, mutta ajattelin ensin testata 2-3 yrtin kasvatuslaatikon.

Mukaan tarttui myös dionaea muscipula eli kärpäsloukku. Tosin se tuntuu olevan kiinnostunut isoista kärpäsistä, sillä akvaariossani elelevät kukkakärpäset kulkevat huoletta sen pinnoilla. Seuraavaksi täytyy yrittää löytää joku tahmatassu ennenkuin tartun Raid purkkiin.

Lunta tuli sen verran, että kuopus kiipesi katolle sitä poistamaan. Etelän puoli katosta oli kuitenkin sulanut ja jäätynyt sen verran, että neljännes lumista jäi sinne, niitä ei kohtuu voimin saanut luotua pois.

Sitten iskikin kunnon pakkaset, ulkona ja sisällä parikymmentä astetta. Pari yötä nukuttuani lämpökerrastot päällä, laitoimme suosiolla lattialämmityksen päälle ja taas tarkenee.

Tänään tuli todella paljon lunta, takapihamme on kirjaimellisesti peittynyt lumeen. Mieheni saa tehdä tosissaan töitä, jotta kasvihuoneeni kestää tämän talven. Tänään hän loi lumet kolmeen kertaan kasvihuoneen katolta. Tuloksena aina uusi 20-30 sentin kerros lunta.

Talvehtimassa olevat pelargonini ovat aloittelemassa kukintaa makuuhuoneen ikkunalla. Kevät ei ole vielä tulossa, mutta mitäpä sitä suotta pelargoneille kertomaan...

Löysin Prismasta ihastuttavan vaaleanpunaisen schlumbergeran, isoja myytiin kauppanimellä joulukaktus ja pieniä kauppanimellä syyskaktus. Mutta yhtäkaikki, vaikka kamera ei täysin toista väriä, niin luonnossa tuo on todella kaunis vaaleanpunainen.

Kärsivällisesti odottamani kaktukset saapuivat hieman erikoisella tavalla. Assarimme toi minulle paketin työpöydälleni, jossa luki "mobile phone". Ihmettelin isohkoa kevyttä pakettia, jonka DHL oli tuonut. Avasin sen ja mitä sieltä löytyikään? Kaktukseni... Ne olivat seikkailleet lähes viikon työpaikkani sisäisen postin kourissa. Olin tilannut ne kotiosoitteeseeni, mutta miten ne päätyivät tietämättäni työpaikalleni, oli pitkä seikkailu.

Samba Brasil
Sol Brasil
Salsa Dancer
Golden Dancer
Crimson Flame 

 Sol Brasil innostui kukkimaan. Uskomatonta, että moisen pyörityksen jälkeen nuput ovat yhä tallella ja kasvi jaksaa kukkia.

Olen tyytyväinen pieneen puutarhaani sisällä talven viimojen puhaltaessa ulkona. Kukkaikkuna on kiva ja kukka-akvaariossa kaktukset, mehikasvit ja saintapauliat kukoistavat.

 

Se alkoi siis siitä, että elämässäni oli kaktuksen mentävä aukko. Tuo aukko oli helppo täyttää, mutta sitten tajusin, ettei meillä ole paikkaa, johon laittaa kaktukset. Niinpä piirustelin miehelleni erilaisia ehdotuksia ja lopulta tuntui, että ajatus oli toteuttamiskelpoinen. Tavoitteena oli kukkateline, joka toimisi "kehyksenä" ikkunalle.

Hieman extempore menimme paremman puoliskoni kanssa rautakauppaan.

Kun haluan rautakaupasta nippelin A, menen myyjän luokse, pyydän nippeliä A, seuraan myyjää, hän ojentaa minulle nippelin A ja lähden kassan kautta kotiin nippelin A kanssa.

Kun parempi puoliskoni menee rautakauppaan, hän muistelee, että nippeleitä A oli vuonna kivi ja keppi valtavan hallin vasemmassa takaosassa. Kuljen kiltisti hänen perässään sinne. Nippelit A eivät ole siellä (josko ovat koskaan olleetkaan). Ehdotan myyjältä kysymistä. Ei. Kyllä ne löytyvät. Ehkä valtavan hallin toisesta päästä oikealta. Kuljen kiltisti perässä. Nippeleitä A ei näy. Katsomme molemmat hyllyrivin ylhäältä alas kahteen kertaan. Ei nippeleitä A. Ehdotan myyjältä kysymistä. Ei. Kyllä ne löytyvät. Paremman puoliskoni silmissä alkaa olemaan maaninen katse. Hän kierähtää toiselle käytävälle, josko ne olisivat siellä. Minä livahdan kysymään myyjältä. Saan nippelin A. Etsin mieheni. Lähdemme kassan kautta kotiin nippelin A kanssa.

Oltuamme neljännesvuosisadan naimisissa, pystyn nopeuttamaan prosessia, mutta en täysin välttämään sitä.

Pääsimme yhteisymmärryksessä kotiin ja herätimme kuopuksen. Kaikki avioliittoa harkitsevat: kannattaa testinä koota yhdessä huonekalu, jossa on kokoamisohjeet. Jos haluaa varmistaa, kestääkö onni hopeahäihin, kannattaa koota yhdessä huonekalu laudanpalasista, jotka vaativat sahaamista ja poraamista.

Mutta lopputulos alla:

Maali ei ole ihan vielä kuivunut, joten kukkani pääsevät hyllyyn vasta huomenna. Tähtäämme kultahäihin ja minulla on uusi sisustusprojekti mielessä. Minkä puusepän maailma onkaan menettänyt minussa : )

Ihanaakin ihanammat Schlumbergerani kukkivat. Olen surffanut hoito-ohjeita, mutta netissä tuntuu menevän sekaisin talvikaktukset, joulukaktukset, kevätkaktukset ja sen myötä lähes kaikki muukin.

Niinpä kirjoitin omat hoito-ohjeet. Nyt ärsyynnyn korkeintaan itselleni huonoista ja epämääräisistä ohjeista  : )

Näiden lisäksi odotan Plantagenin valkoisen kaktuksen nuppujen puhkeamista, Saksan tilauksen saapumista ja aidon joulukaktuksen pistoketta, jollaista minulle on lupailtu.

K-kaupan valkoinen kaktus on viittä vaille puhkeamassa kukkaan, huomenna?

Heräteostoksia Viherpajalta... Olivat niin sieviä, että oli pakko ottaa mukaan. Lisäksi (seli seli), saintpauliat näyttävät viihtyvän hyvin akvaariossani kaktuksien kanssa.

Aamulla ainoa selkeä ajatukseni oli; mihin saan kaikki schlumbergerani mahtumaan. Niinpä kaivoin vanhat pölyyntyneet kaiuttimien valurautaiset jalat esiin ja kasvihuoneestani vanhan parvekelaatikon. Viritelmä näyttää toimivan, nyt siitä pitää vielä saada olohuonekelpoinen eli tarvitsen valurautaisen parvekelaatikon kehikon (tai kaksi)...

Kun sain isät (tänään on isänpäivä) hoidettua alta pois, suuntasin varmaan paratiisiin eli Viherpajaan (petyttyäni eilen Plantagenin tarjontaan).

Heh, paikka ei pettänyt odotuksiani. Sieltä löytyi kaksi melko ihastuttavaa marraskuun kaktusta (2,50 eur kpl). Hieman shampanjan värinen (vrt samassa kuvassa olevat valkoiset) ja vaalea lila (värit päivänvalossa).

Alla samat kasvit illalla kotona.

Oikealla alhaalla K-marketin Pirkkakaktus, tummanpunainen avasi ensimmäisen kukkansa. Äidiltäni sain mukaani kaksi kituvaa yksilöä, katsotaan, saanko ne joskus kukkimaan. Olivat olleet kesän ulkona, mutta mokomat jurottavat vain...

Kaksi keskustelupalstaa:
Klorofylli (hieman sekava)
Puutarha.net (1382 viestiä marraskuunkaktuksista)

Istuin tylsistyneenä perjantai-iltapäivällä töissä, kun lapsuudenystäväni lähetti viestin, hän on innostunut Epiphyllum lehtikaktuksista. Hän oli tilannut Englannista tuoksulehtikaktuksen eli Epiphyllum oxypetalum -yksilön. Katsokaa linkki ja kuolatkaa... Niin minä siis tein. Kunnes noin millizenttonissa tajusin, mitä kodistamme puuttuu. Tässä vielä yksi linkki (joka varmisti minulle, että elämässäni on aukko).

Noita ihanuuksia saa satunnaisesti Suomesta, mutta punnalla pistokkaita rajattomasti...

Aamulla surffattuani aiheen parissa tajusin, että tarvitsen välittömästi muutaman lehtikaktuksen. Surffasin netissä suomenkielisillä sivuilla, ei mitään. Mitäh? Luulisi, että netti olisi pullollaan lehtikaktusten myyjiä. Mutta ei. Niinpä nousin mukavasta lämpimästä vuoteestani ja hyppäsin autoon toiveikkaana. Bauhaus: ei mitään. Plantagen: yksi pieni surkea pöytä, jossa talvikaktuksia, mukaan lähti valkoinen syyskaktus (Schlumbergera). K-rauta: ei mitään. Kodin Anttila: ei mitään. K-kauppa: Pirkka-laatua, punainen ja valkoinen marraskuunkaktus lähti mukaan.

Kotoa löytyi yksi talvikaktus luultavasti viime joululta. Ja punaisen kaktuksen pussista löytyi irronnut oksa, jossa oli pienet juuret. Laitoin sen multaan, pistokkaita pitäisi saada vielä muutama, jotta kasvi näyttäisi joltain, mutta odottelen kukinnan loppumista.

Mutta surffaaminen jatkuu:
Lehtikaktukset:
Epiphyllum oxypetalum, tuoksulehtikaktus, helppo ja sitkeä hengissä pysyjä
Discocactus phyllanthoides, neidonhovikaktus
Yökaktukset:
Selenicereus pteranthus, yönprinsessa
Selenicereus grandiflorus, yönkuningatar
Talvikaktukset:
Joulukaktus - Schlumbergera x buckleyi
Marraskuunkaktus - Schlumbergera truncata
Kevätkaktukset:
Pääsiäiskaktus - Hatiora gaertneri (kirkkaanpunaiset kukat), katso myös Rhipsalidopsis gaertneri
Helluntaikaktus - Hatiora rosea (vaaleanpunaiset kukat), katso myös Rhipsalidopsis rosea
Kevätkaktus - Hatiora × graeseri (edellisten risteymä)

Tässä linkki nettikauppaan, jossa voi toteuttaa unelmansa (voi voi).

1x      Samba Brasil (patentoitu)
1x      Sol Brasil
1x      Salsa Dancer
1x      Golden Dancer
3x      Crimson Flame

Toinen nettikauppa talvikaktuksia kaipaaville. Schlumberga -kaktuksia sivut 17-22. Epiphyllum -kaktuksia sivut 6-12.

Linkki, marraskuunkaktus (Schlumbergera truncata) vai joulukaktus (Schlumbergera x buckleyi) vai pääsiäiskaktus (Rhipsalidopsis gaertneri)?

Pistokkaita otetaan mielellään vastaan  : )

Kasvia voi pitää hieman etäämmälläkin ikkunasta, sillä marraskuun kaktus on ns. lyhyen päivän kasvi. Kun kasvi on kukkinut vuoden loppuun mennessä kannattaa pitää lyhyt lepokausi ja jättää kastelu väliin vähäksi aikaa.Helmikuulla, kun päivä alkaa pitenemään voidaan kasvia alkaa kastelemaan varovasti ja antamaan mietoa lannoketta. Tuolloin voidaan ottaa noita jakopalojakin: parin kolmen nivelen mittaisia, jotka laitetaan vaikkapa kaktusmultaan juurtumaan.
Valkoiset ja keltaiset juhlakaktukset muuttuvat vaaleanpunaisiksi, jos lämpötila nuppujen ilmaantumisen jälkeen putoaa alle 21 C. Ylenmääräinen valo tekee saman valkoisille lajeille.
Talvikaktuksilla on omalaatuiset fototropismivaatimukset eli yön ja päivän vaihteluvaatimukset: 25 lyhyen päivän ja pitkän yön vaatimus. Syyskuun puolivälistä kahdeksan viikon ajan pitäisi talvikaktusten olla pimeässä 13 tuntia vuorokaudessa, huoneen sisävalot ja ikkunasta kajastava katuvalo voivat häiritä pimeän aikaa.

Alla muutama kuva kaktusakvaariostani, jossa saintpauliat kukkivat.

Kärsimyskukassa on noin kymmenen nuppua, odottelen, jaksaako se aukaista kukkansa. 

Tiny Tim puskee yhä tomaattia päivittäin 5-10 kappaletta. Tomaatit maistuvat hyviltä ja poimimme niitä kilpaa tyttäreni kanssa.

Ruusupensaat olivat leikkaamatta ja säätiedotukset alkoivat uhkailla lumisateilla. Tempaisin pensaat alas tarmonpuuskalla ja nyt minun puolestani voi tulla lunta niin paljon kuin lystää. Etupihan penkkiin istutin pari kanervaa lisää ja tyhjensin kukkalaatikot.

Kun nyt lumentulolla alettiin uhkailemaan sääennustusten puolesta, niin päätin tyhjentää kasvihuoneeni. Tomaateista poimin kypsät pois ja Tanskan vienti alkoi jo olla muutenkin kaikkensa antanut. Tiny Tim sen sijaan vääntää tomaatteja vielä vauhdilla, joten nostin ne keittiöön ikkunan eteen lopettelemaan kasvuaan. 

Osaksi laiskuutta, osaksi ajan puutetta pelargoniat jäivät vielä kasvihuoneeseen. Ne ovat ihan täydessä kukassa.

Alla Tiny Tim ja mieheni lieväksi järkytykseksi Tiny Tim koristaa nyt keittiön ikkunaamme. "Nuo kuolleet varvut lähtevät NYT keittiön pöydältä!" oli kommentti työstä palaavalta työn raskaan raatajalta. No, ok, ne eivät ole järin kauniit enää elämänsä tässä vaiheessa (pari kertaa jääneet ilman vettä ja pari kertaa hieman paleltuneet), mutta suostuin siirtämään ne pöydältä tuolille, joka oli mielestäni mainio kompromissi.

Syysasterit jaksavat kukkia : )

Syysasterit kukkivat, samoin kuin samettikukat.

Chili kukki ja se jaksaa tehdä satoa hyvin. Mikä on erinomaista, sillä pidän todella noiden chilien mausta, vivahdus raikasta paprikaa, mutta kuitenkin riittävästi potkua. Aion ottaa muutaman siemenen talteen, josko onnistuisin kasvattamaan chilivauvoja...

Ja jos oikein innostuu, niin http://fataliiseeds.net/ (siemeniä laidasta laitaan)

Purettuani akvaarion ja todettuani orkideat liian haastaviksi, siirryin kaktuslinjalle. Nyt 250-litran akvaariossani on muutama mehikasvi, kolme saint pauliaa ja erilaisia kaktuksia.

Nostin kasvihuoneesta basilikan sisään. Saa nähdä, saanko sen pysymään hengissä. Ulkona syysasterit kukkivat täyttä vauhtia.

Vaikka kuinka asiaa katsoisi, niin syksy on tullut. Kun Kiinan matkan jälkeen piipahdin kasvihuoneessa, chili oli valkoisenaan kukkia. Koska se ei voi muodostaa hedelmiä 10 asteen lämmössä, niin päätin nostaa sen sisään. En tiedä, riittääkö valo, mutta katsotaan.

Toivottavasti molemmat selviävät talven yli sisätiloissa.

Piipahdin vanhempieni luona ja viinirypäleet roikkuivat tummina ja syötävän näköisinä. Karviaiset ovat myös kypsymässä. Sain mukaani kolme kiloa omenia, olisiko omenapiirakan paikka?

Niin uskomatonta kuin se onkin, kesä kääntyy hiljalleen syksyksi. Illat pimenevät ja yöt viilenevät. Tyhjensin (taas kerran) kasvihuoneen ja aloitin ruukkujen pesuoperaation (puolet pesty). Nostin karjalan neidon ja pelargoniat kasvihuoneeseen. Joistakin ylikasvaneista pelargonioista otin pistokkaat.

Alla pari mansikan tainta, joille pitäisi kyntää tilaa mökillä (lapsukaiseni, jos luette tätä, talkoot odottavat). Oikealla lapsuudenystävältäni saamiani kaukasianmaksaruohoja, valkoista 'Album' ja punaista 'Purpurteppich'.

Alla sekalaista seurakuntaa, kesällä kylvettyjä perennoja, jotka myös odottavat mökille istutusta.

Syysasterit yllättivät, ne olivat nupulla niin pitkään, että en uskonut niiden edes kukkivan. Nyt kukat ovat puhjenneet ja pidän niiden kirkkaista väreistä ja isosta koosta. Ne ovat upeita.

 

Sain äidiltäni mansikantaimia, sekä Honey-taimia että metsämansikkaa. Nyt odottelen inspiraatiota mansikkapenkin tekemiseen...

 

Sain vihdoin kauan odotetun inspiraation ja mieheni avustamana siivosin kasvihuoneen viidakon. Nyt sinne mahtuu taas sisään. Purin yhden hyllykön, laitoin kaikki tomaatit riviin lattialle. Leikkasin latvat poikki katon korkeudesta ja heitin pois tomaatit, jotka eivät tehneet hedelmää.

Lopputulos, pääsen taas kasvihuoneeseen helposti, enkä joudu ryömimään sisään. Basilika ja chili ovat kuin postimyyntikuvastosta. Muutkin kuin minä löytävät ne taas muiden kasvien joukosta.

 

Kuvassa auringonkukka ei näytä niin ressukalta, kuin mitä se takapihallani on, valtavassa varressa kukka on ehkä kahden euron kolikon kokoinen. Mutta karjalanneito on päässyt kukinnassa vauhtiin, samoin koristetupakka.

 

Vihdoinkin viidakossani näkyy punerrusta! Kärsimättömänä olen odottanut ja odottanut, mutta nyt siis toivoa omista syötävistä tomaateista : )

Kyllästyin yli 20-vuoden jälkeen akvaarion hoitoon. Päätös oli muhinut jo pidempään, mutta sitten se muuttui varmuudeksi. En kuitenkaan halunnut luopua kokonaan akvaariostani, sillä en osaa sanoa, kadunko päätöstäni.

Niinpä päätin tehdä siitä kasviterraarion, johon keräilen pikkuhiljaa joko a) orkideoita b) kaktuksia c) lihansyöjäkasveja d) mitä tahansa, minkä saan kukoistamaan ja rehottamaan  

Tausta puuttuu, samoin lämpö & kosteusmittari. Päivisin siinä on ajastettu valaistus, 2 kasvilamppua (pitkät putket) ja yöksi avaan luukut, jolloin saan kosteutta ja lämpötilaa alemmaksi. Uskoisin monen kasvin pitävän pienestä yö- ja päiväläpötilan muutoksesta.

Punaiset liljat ja koristeupakka ovat aloittaneet kukinnan takapihalla.

Valokuva ei tee tälle pikku kaunottarelle oikeutta. Se on yksinkertaisesti kaunis.

Ensi vuonna aion seota akiloijen kanssa, jos ei töissä olisi niin kiire, ehtisin jo tänä vuonna...

Linkkejä:

Siemeniä, katsokaa ja ihailkaa (mutta huh huh hintaa)

Aika kiva sivusto perennoista.

Ensimmäisessä laatikossa kukkivat malvat ja kosmoskukat. Toinen laatikko olisi todella ankea ilman pelargonioita...

Sama pätee kolmanteen ja neljänteen laatikkoon.

Viides laatikko jää piiloon kukkaruukkujen taakse (onneksi), siinä on vain muistot unikoista. Kuudes laatikko pelastuu myös kesäkukilla, lähinnä daalioilla.

Samoin alla olevat laatikot...

Valtikkanauhukset kukkivat, samoin kuin liljat.

Viimeinen laatikko on kukassa, päivänkakkaroita ja malvoja. Kasvihuoneen edessä kukkivat krassit.

Tomaatit ovat villiintyneet valtavaan kasvuun : )

Pieniä vihreitä tomaatteja on oksat täynnä. Kun kastelen tomaattejani, mieleen tulee muumipapan viidakko.

Kesän perennasatsi on myös pienellä taimella. Kunhan kuumuus hellittää, niin syksyllä istutan ne mökille uusille paikoilleen.

Sain lapsuuden ystävältäni hortensioita, punaisen ja sinisen. Saa nähdä, saanko ne viihtymään mökillä. Ruusumalvat kukkivat taukoamatta, samoin daalioiden kukinnat ovat kauniita.

Pelargoniat kukkivat todella runsaasti ja lilja aloitti kukinnan etupihalla.

Mustasilmäsusannat kukkivat taukoamatta ja runsaasti.

Alla kaksi kärhöä, John Paul II ja Dr Ruppel, tarjouksessa 3 euroa, istutin ne etupihalle.

Sain perennan siemenet istutettua. Vien ne mökille, kunhan lähtevät kasvuun ja hieman vahvistuvat. Alla takapihan kukkijoita, sain mm. äidiltäni useamman daalian.

Sain äidiltäni ja lapsuuden ystävältäni reilusti kivikkokasvien pistokkaita. Suunnittelen mökille isoa kivikkokasvi-istutusta....

Punainen yllä: marmorimehitähti Sempervivum marmoreum
Yllä oikealla: turkestaninmaksaruohoja Sedum ewersii
Valkokukkainen alla: valkomaksaruoho Sedum album
Alla oikealla: lusikkamaksaruoho Sedum spathulifolium

Alla vasemmalla. kalliomaksaruoho Sedum rupestre
Alla oikealla: kamtsatkanmaksaruoho Sedum kamtschaticum

Alla vasemmalla: seittimehitähti Sempervivum arachnoideum
Alla oikealla: mehitähtiä Sempervivum

Alla molemmat: mehitähtiä Sempervivum

Kasvihuoneessa tomaatit kasvavat kohisten ja järjestelin niille lisää tilaa. Kukinta lisääntyy koko ajan ja aikaisimmat pienet tomaatit ovat jo vihreinä.

Tyttäreni yllyttämänä ostin Plantagenista chilin ja söimme jo ensimmäiset chilimunakkaat mieheni kanssa.

Mansikan taimia sekä ostin, että sain äidiltäni. Nyt jo parina aamuna olen saanut mansikan ja toisenkin poimuttua suuhuni.

Etupihan villiintyneet puskat trimmattiin mataliksi tarmon puuskan osuessa kohdalle.

Takapihalla kukkivat punainen päivänsini ja keisarin elämänlanka.

Äitini puutarhassa pionit ja ruusut kukkivat. Valkoinen pioni tuoksuu aivan ihanalle. Minulle lähti mukaan rasiallinen kalliokasvin taimia. Alhaalla pihan vakiovieras.

Unikot ovat hetken huuma, ne kukkivat hetken ja katoavat sitten. Akileijoja on takapihallani kolme. Punainen on jo lopettelemassa kukintaa. Sininen ja vaaleanpunainen kukkivat.

Tänään päätin häätää osan kasveista ulos kasvihuoneesta. Vaihdoin ne isompiin ruukkuihin ja toivon lämpimiä öitä.  Häädön saivat päivänsinet, krassit ja keisarin elämänlanka. Ulos päätyi myös ruusupavut (katso kuva yllä), ne todella kasvavat silmissä. Olisittepa nähneet ruusupapujen juuret... Kun katselen noita vastakylvettyjä ruusupapuja, en ihmettele tarinaa Jaakosta ja pavunvarresta.

Alla kuva kasvihuoneestani (joka on ihana, suosittelen lämpimästi). Istutin uudet ja osan vanhoista tomaatintaimenistani isompiin ruukkuihin. Alla oikealla Tanskan vienti lattialla ruskeassa ruukussa, kasvaa kohisten ja on pian mittaiseni.

Sain vaihdossa tomaatteja ja täytyy myöntää, että taimet tuottivat minulle paljon iloa. Minulla oli siis ylimääräisiä Tanskan vientejä ja sain tilalle:

3 x Tiny Tim
2 x Money Maker
1 x St. Pierre (pihvitomaatti)
1 x Golden sunshine
5 x nimettömiä taimia (odotan mielenkiinnolla, mitä niistä tulee)

Matkani ajaksi annoin tarkat kirjalliset (!) ohjeet, kuinka faunaani hoidetaan poissaollessani. Suoraan lentokentältä menin ensimmäiseksi tutkimaan tuhojen laajuuden. Mutta yllätys yllätys, kaikki kukoistivat  : )

Mustasilmäsusanna oli aloittanut kukinnan.

Auringonkukat olivat kasvaneet silmissä ja voivat paksusti.

Mietin illalla huolissani, pitäisikö taimet nostaa suosiolla sisään vai ei, mutta niinhän siinä sitten kävi, että yöllä klo 2 hälytin soi ja juoksin pelastamaan taimiani.

Köynnökset kukkivat kuitenkin kasvihuoneen suojissa tyytyväisinä.

Taimet kasvavat hitaasti mutta varmasti ja tomaatit kasvavat silmissä.

Osa kasveista on ulkona, mutta parin asteen yölämpötila ei kuitenkaan tehnyt tuhoja ulos jääneiden keskuudessa.

Valtikkanauhuksen (Ligularia przewalskii)  taimia reilu 20 kappaletta. Valtikkanauhus on kultapiiskun / kultapallon kokoinen ja kukkii heinä-elokuuussa keltaisin kukin (kuva ylhäällä oikealla). Jostain syystä se siemensi viime kesänä ja taimia on useita. Tämä on siis ensimmäinen kerta kymmeneen vuoteen kun näin tapahtuu (=siemenistä tulee taimia).

Vaihdan taimia vastaaviin kasveihin eli lähinnä kulta- tai kanadanpiiskuun tai muihin nauhuksiin, taimet Espoossa, mutta matkalla Pusulaan.

Taimet kasvavat niin, että kohisee. Kitkin, istutin, kastelin ja laitoin köynnöksille uusia tukia. Ensi yöksi on luvattu 4 astetta. Koskakohan hallanvaara on ohi??? En osaa päättää, otanko kasvit sisälle nyt ennen nukkumaan menoa, vai heräänkö yöllä hälytykseen (lämpömittarissa on hallahälytys, joka soi makuuhuoneessamme) ja joudun joka tapauksessa hakemaan kasvit sisälle.

Paketissa tuli syysleimuja: 'Katherine',' Red Magic' ja 'Uspech'. Lisäksi 3 alppipiikkiputkea 'Blue Star'.

Lemmikki kukkii sinisenä pilvenä takapihalla.

Löysin Kouvolan reissulla strutsitilalta emännän itsensä tekemiä pajutukia kukille. Kaivoin taskuni pohjat ja neljä tukea lähti mukaan. Yael sanoi, etteivät ne mahdu autoon, mutta höpö höpö, eikö muka pari kukkakeppiä mahdu autooni?

Köynnöskrassi Prince Charming (?) alkoi kukkimaan. Se on ihan täynnä nuppuja ja kukat ovat sieviä. Samaan aikaan pelastin vedenpaisumukselta muita taimia.

Kosmoskukka (alla) kukkii. Luovutin ja istutuin alppiruusut muovisäkeistä ruukkuihin, sillä emme millään kerkiä mökille niitä istuttamaan ennen kesälomaani..

Yael muutti uuteen asuntoon tänään ja toi vanhan kämpän parvekkeelta kuolleen omenapuun minulle. Toivon vielä hieman, että elämä pihisee siinä. Katsotaan virkoaako se kasvihuoneen suojaisessa lämmössä.

Istutin tänään jaloritarinkannusta, pallo-ohdaketta, punapellavaa, ruiskaunokki 'Red Boy':ta, ruusupapuja ja harjaneilikkaa.

Onko kukaan sortunut heräteostoksiin palkitakseen itseään? Maanantaina töissä oli kiirettä ja kun sähköpostiin tuli Korpikankaan varaston tyhjennystarjous (kävin juuri sivuilla ja osa tarjouksista on jo kadonnut), päätin palkita itseni ankarasta raatamisesta  : )

Tassuun tarttui mm. sinipallo-ohdaketta (mökillä on sitä, se viihtyy ja on kaunis). 

Mutta tänään siis olin hammaslääkärissä ja kotimatkalla piipahdin Muhevaisella. Mukaan lähti terhakka lehtiselleri (pidän lehtiselleristä) ja kaksi tomaattia, minitomaatti Tiny Tim ja parveketomaatti Red Rubin (Red Robin?).

Incarvillea kukkii runsaasti. Kun ostin juurakoita, puolet piti olla punaisia, mutta kovin valkoisilta vaikuttavat. Jos juurakot kestävät talven yli, luulisin, että tässä voisi olla yksi suosikkikukistani. 

Yael muistutti, että myyjä lupasi niiden karkoittavan myyrät 3 metrin säteeltä. Istutan ne mökille ja katson, muuttavatko myyrät naapuriin.

Äidilläni kukkapenkit pursuilevat ja niinpä lähdin katsastamaan tilannetta. Sain taimia, mm. kolme alppiruusua, joista yksi Elizabeth. Lisäksi mukaan lähti sininen ja punainen tarhakylmänkukka (alla) sekä mehikasveja ja kevätesikko.

Tunnistaako joku yllä olevan sinisen kasvin?

Omalla pihallani pioni on alkanut kukkimaan:

 

Sain otettua itseäni niskasta kiinni ja siivosin takapihan, siivottuani aiemmin kasvihuoneen. Ihan vain muistin virkistämiseksi, yllä pihan ovelta otetut ennen ja jälkeen kuvat. Jostain syystä mieheni huomautteli ikävästi helteen kourissa, että hän haluaisi juoda kahvinsa ulkona, mutta takapihamme ei vastannut hänen käsitystään viihtyisästä puutarhasta.

Syvällä sisimmässäni myönsin hänen olevan oikeassa, vaikka pieni kaaos ei minua haitannut. Osaan hyvin kulkea varpaisillani, etten tallo kukkia ja kahvin voi juoda kynnyksellä istuen.

Mutta säilyttääkseni paremman puoliskoni tyytyväisenä, siivosin takapihan ja kutsuin hänet ulos kahvikuppiselle. Huomatkaa myös kasvihuoneen uusi look. Se on kuin postimyyntikuvastosta. Kolme tomaatintainta, basilika ja ruohosipulia, ei ahtautta, kaaosta, vain tilaa ja harmoniaa. Lattialla voi taas kävellä molemmilla jaloilla myös ne, jotka eivät pysy tasapainossa varpaillaan.

Lämpimän ilman innostamana purin kasvihuoneen kasvit ulos ja istutin osan uudelleen. Köynnöksiä tuin, kunnes tukikepit loppuivat kesken. Nyt kyttään lämpömittaria huolestuneena, toistaiseksi se näyttää 16 astetta ja sääennuste lupasi reilusti yli 10 astetta yöksi.

Kuinka nuo kaikki kasvit mahtuivat kasvihuoneeseen, mieheni kysyi... Jaa'a, en tiedä itsekään. Mutta pakkaan ne vielä kaikki takaisin sinne, sillä lämpötilan on vielä uhattu viilenevän.

Vihdoin uskalsin keskiviikkona viedä pelargoniat ja lähetyssaarnaajan kukat ulos. Illalla vahdin kuin haukka lämpömittaria sängystä käsin ja uskalsin hädin tuskin mennä nukkumaan. Mutta vaikka aurinko laski, lämpötila pysyi 10 asteen yläpuolella.

Alla kuva valkoisesta lähetyssaarnaajan kukasta, niissä on nuppuja todella paljon ja kukat ovat kauniita. Kasvihuone pullistelee kasveja, tarkoituksena on purkaa kaikki pihalle ja siivota kasvihuone.

...on pensas, joka on aika VAU!

a) haluan kasvattaa koirilleni tuollaisen turkin
b) haluan puutarhaani tuollaisen pensaan.

Kyseessä on puksipuu, jota Britt-Louise on muotoillut jo 9 vuoden ajan.

Käykää tutustumassa kotisivuihin...

Kesän istutuksia pitäisi suunnitella, Göteborgin puutarhavierailun jälkeen puhkun innostusta kauniisti suunnitellusta pihasta...

Niinpä tartuin lapioon tai lähinnä lusikkaan ja aloitin / jatkoin taimien istuttamista isompiin ruukkuihin. Sanotaan nyt vaikka näin: purkkeja on paljon. Luovutin jossain vaiheessa ja päätin jatkaa huomenna. Köynnöksien haaste on, että jos niillä ei ole tukikeppiä (tai ne päättävät kaartua muuten vain muualle), niiden pyörittäminen auki kierteestä on melkoinen homma.

Oma etupihani orvokki istutus on hieman vaatimattomampi kuin Göteborgin etupihan istutus, mutta nyt tiedän, mihin pyrin ensi kesänä.

Paikka oli hieman vaikea löytää, mutta se oli etsimisen arvoista. Paikkaa ei voi kuvailla sanoin, mutta katsokaa kuvia... Turha kai sanoa, että siellä olisi voinut helposti viettää koko päivän.

Viherpeukaloiden tilaus tuli. Sain neljä ruusua, yhden köynnösruusun Flammentanz ja 3 x maanpeittoruusun Fairyn. Tilauksessa tuli myös päivänliljoja Crimson Pirate 5 kpl ja Pandoras box 10 kpl . Kuunliljoja tuli: aureomarginata (15), jalokuunlilja mediovariegata (5), isoraitakuunlilja albomarginata (5), komeasinikuunlilja sieboldiana elegans (5) . Istutin ja istutin ja lopulta meinasi epätoivo iskeä, kun ruukut alkoivat loppumaan kesken. Juurakot kun olivat yllättävän isoja ja tarvitsivat isot ruukut. Onneksi ruukkuja kuitenkin oli riittävästi.

Kasvihuoneeseen mahtuivat ruusut juuri ja juuri, mutta muut jäivät pihalle. Toivottavasti selviävät yöpakkasista.

Orvokit kukkivat etupihan penkissä. Vielä ei voi ihan puhua kukkaloistosta, mutta alku on lupaava. Tarvitsisin vielä tuplamäärän, niin olisin tyytyväinen. 

Ansaitsin pienen rentouttavan hetken ja tein kävelyretken Plantagenissa paremman puoliskoni kanssa. (Huom. en Plantageniin, vaan Plantagenissa). Ostin tarjouskupongilla kivikkokasveja. Mukaan lähti myös vaaleanpunaiset pelargonit ja 10 sinistä tarjousorvokkia.

Aubrieta hybrid, tarharistikki
Arabis caucasica, kaukasian pitkäpalko
Saxifraga x arendsii 'Peter Pan', patjarikko

Ulkona etupihalla sipulikukat jo kukkivat, aamulla huomasin myös orvokkien voivan hyvin. Ne ovat pieniä, mutta terhakoita.

Kasvihuoneeni sen sijaan pullistelee. Olen nyt tänä viikonloppuna ruukuttanut varmaan 50 kasvia. Toiset viisikymmentä vielä odottavat tekijäänsä. Toivottavasti säät kääntyvät kesäksi ennenkuin olen pulassa ja joudun miettimään luovia ratkaisuja... Keittiön pöytämmehän on nyt tyhjä ja siinä on runsaasti tilaa : )

Äitini pihalla vaaleanpunainen jouluruusu on nupulla ja valkoinen kukkii jo. Kevään ensimmäinen orvokkikin jo nostaa päätään.

Kevät tulee vauhdilla, sipulikukat nostavat päätään kukkapenkeissä.

Sain kolme uutta hyllykköä kasvihuoneeseeni ja sitä myötä kasvit ylös lattialta. Talvehtivat pelargonit mahtuivat nyt sisään, mikä toi lisää tilaa makuuhuoneeseemme.

Siirsin ulos kasvihuoneeseen ruohosipulin ja basilikan (toivottavasti ei palellu). Tänään tosin päivällä oli 35 astetta kasvihuoneen sisällä, ei kun ovet ja ikkunat auki...

Tomaatit, joista olin eniten huolissani, ovat edelleen hengissä ja voivat hyvin. Ulkona sipulikukat alkavat nostaa päätään.

Tällä hetkellä lämpömittari saa jakamattoman huomioni. Nyt joku voi ajatella, että kolmen lämpömittarin seuraaminen saa lämpötilan seuraamisen aivan uudelle tasolle... (En halua kuulla lasteni kommentteja asiasta).

Yläkerrassa on lämpömittari joka hälyttää, jos lämpötila laskee alle nollan. Mieheni yritti selittää jotain hätävarjelun liioittelusta, mutta eikö muka sähkökatkoja tapahdu koskaan??? Ja ÖISIN on hallaa ja ÖISIN nukun yläkerrassa omassa sängyssäni. Mitä siis hälytys alakerrassa auttaa?

Kerroin jo hätäsuunnitelman perheeni miehille (jotka vielä asuvat kanssani). Jos hälytys tulee yöllä, kaikki hyppäävät ylös välittömästi ja evakuoivat ketjussa kasviparkani sisätiloihin. En kuitenkaan ole vaatinut reaaliaikaisia harjoituksia palomiesten tapaan (piste minulle), vaan luotan kovaan ääneeni hälytyksen sattuessa. Ääneni, jonka sievä tyttäreni on perinyt, muistuttaa tarpeen vaatiessa sumusireeniä.

Alakerrassa on mittari, josta näen näppärästi reaaliajan, sekä min ja max lämpötilat. Luen niitä tällä hetkellä yhtä innokkaasti kuin aamulehteä.

Sitten on vielä vanhan ajan lämpömittari (patterit voivat loppua), jota vilkaisen ihan vain kasvihuoneessa touhutessani. Kylläpä on lämmintä ja mukavaa, kyllä kyllä, lämpömittarikin sen kertoo...

Perhe kyllästyi viljelmiini ja heitti ne ulos. Päättäväisesti. Kasvihuoneessa oli noin sata ruuvia ja mutteria, valmistajan arvio sen kokoamisesta oli 8 tuntia kahdelta ihmiseltä. No, meiltä meni seitsemän tuntia, mutta työtä se vaati.

Alakuvasta näkyy, että neliöt ovat käytössä, mutta kuutiot eivät. Kunhan pyhien jälkeen kaupat aukeavat, täytyy etsiä jostain hyviä hyllyjä. Lämpötila pysyy puhaltimella kymmenen asteen päällä. Nyt edessä ensimmäinen yö, katsotaan aamulla, ovatko pikkuiseni vielä hengissä...

Pohja on vuorattu muovilla ja pahvilla, takaseinä osittain solumuovilla.

Puutarhamessut olivat antoisat  : )

Lähdin sinne tyttäreni kanssa, joka on loistava kumppani messuseuraksi. Ainakin siis jos haluaa kivoja kotiin tuomisia. Mieheni seura olisi ehkä taannut meille edes pienen kulman keittiönpöydästä omaan käyttöön.

Nyt mukaan lähti tulppaaneita (kaupanpäälle), Incarvilleaa eli lähetyssaarnaajankukkaa vaaleanpunaisena (6 kpl) ja valkoista (6 kpl).

Pionin juurakoita oli vastustamattomassa tarjouksessa ja niitä lähti mukaan 5 kpl... Löysin myös pari kivaa kirjaa kasvihuoneista ja kasvien lisäämisestä.

Pussin kuvassa on punaisia päivänkakkaroita, mutta siemenet olivat kovin monen kirjavia (valkoisia, mustiaja raidallisia). Päivänsinen pussissa  mustia ja valkoisia siemeniä, arvaisin, että valkoiset siemenet ovat punaisia kukkia ja mustat sinisiä.

Hyviä uutisia: lähes kaikki siemenet ovat lähteneet hyvin kasvuun. Huonot uutiset: asuntomme on väärin mitoitettu.

Saan aika harvoin lahjoja, mutta tänään ystäväni kävi kylässä ja toi, ei vain yhtä lahjaa, vaan kuusi! Oli ihanaa & piristävää, että hän tuli käymään.

Oletteko koskaan miettineet, kuinka jokaisessa siemenessä piilee yllätys, elämä itse. Kun kuivan siemenen istuttaa, ihme tapahtuu ja kasvi herää eloon.

Se oli kyllä tyttäreni ja mieheni vika... Pyysin miestäni mukaan Plantageniin ostamaan tikkuja, joihin voi merkitä istutetut siemenet. No hän ei innostunut ajatuksesta (huono juttu, sillä hän olisi kävellyt tikkujen luokse ja siitä suorinta tietä kassalle).

Tyttäreni lähti siis mukaani ja hän on erinomaista shoppailuseuraa. Tarjous oli viisi neljän hinnalla. No ostin viisi, sitten tyttäreni halusi valita omat viisi pussia. Sitten näimme erinomaisia heiniä ja samettikukatkin uupuivat, joten siitä tuli viisi extra pussia.

En ole ihan varma, miten mahdutan siemenet olohuoneeseen. Perheen on luovuttava turhasta tavastaan syödä keittiön pöydällä, sillä se alkaa olla varattu istutuksille.

Yritän myös muistaa, että ongelman ratkaisu eli kasvihuoneeni on vain 4 neliötä. Nuo samettikukat olivat komean aussipuutarhurin inspiroimia. Suosittelen ohjelmaa (heinät ovat myös hänen syytään, tyttöni sai valaistuksen hänen heinäistutuksiaan katsellessaan). 

Plantagenissa oli näppäriä turveprikettejä. Perhe jaksoi irvailla loppupäivän herkullisista mutakakuistani keittiön pöydällä. Katsotaan toisivatko nämä onnen ja autuuden puutarhurin arkeen...

Taimet ovat lähteneet hyvin kasvuun ja käytän luovaa mielikuvitusta etsiessäni niille tilaa. 

Mieheni haki vielä yhden pussin alkuviikosta, kun tajusin, ettei minulla oli päivänsineä. Kuinka moni tiesi, että sillä on huumaava vaikutus ja että sen myyntiä rajoitetaan?

Jos jotain haluaisin, niin päivänsinen punaisen muodon 'Scarlet'in...

Tänään laitoin urakalla siemeniä itämään. Aitoelämänlankaa valkoista ja lilaa, sekä loput keisarinelämänlangan siemenistä. Piiankieltä ja yhden (!) punaisen auringonkukan (löytyi vanhasta pussista), sekä valkoisen kaunopunahatun.

Monenlaista kalifornian tuliunikkoa. Ihastuin niihin viime kesänä, kun ne kukkivat taukoamatta läpi koko kesän.

Laitoin multaan mustasilmäsusannat ja tarhapurppurapipon.

Köynnöskrassin Milmaid ja kuuelämänlangan.

Tänään istutin ensimmäiset neljä itänyttä keisarinelämänlankaa isompiin astoihin. Tomaatit alkavat varovasti myös nostaa päätään.

Fasaani sai koko perheen jakamattoman huomion, myös harakka pyrähti sitä ihmettelemään. Fasaani kyllä huomasi ikkunaan painuneet nenämme ja kameran, mutta ei ollut meistä moksiskaan.

Mieheni huomasi Kodin Anttilassa siementarjouksen ja niinpä loman lopun kunniaksi piipahdimme kurkistamassa siemeniä.

Kotiin mukaan lähti mustasilmäsusannaa keltaisena ja valkoisena. Kuitu- ja punapellavaa sekä ruusupapuja. Kelloköynnös, tuoksuampiaisyrtti ja kellohunajakukka. Punaista ja valkoista ruiskukkaa sekä tuoksupielusta. Ja sokerina pohjalla kehäkukkia.

Tässä linkkejä mukaviin blogeihin, joihin törmäsin etsiessäni googlesta puutarhajuttuja:

Metsäpuutarha 
Kasvimaalla 
Metsäpuutarhan uusi blogi 

ja tietysti paikka, jossa haluaisin shoppailla, mutta hillitsen itseni: Isoäidin kasvit .
Viherpeukaloiden satumaiseen Italian matkakisaan sorruin ja huokuttelin perheen miehet osallistumaan. Kerron myöhemmin, mitä kaikkea sieltä lähti mukaan ilmaisten lahjojen kylkiäisinä.

Siinä tuo reipas lapseni on, äidin ylpeydellä katselin, kun se puski tiensä tähän maailmaan.

Ensimmäisenä ehti ihmisten ilmoille Keisarinelämänlanka.

Yllä vasemmalla äitienpäivälahjani  : )

Sen mitat ovat 193x193x203 (kuulostan ihan perheeni miesväeltä, joka selostaa tietokoneen / kännykän / television teknisiä ominaisuuksia). 

Tässä pari linkkiä kasvihuoneisiin:
Horisont -Palram kasvihuoneet
Puutarna.net keskustelupalsta

Ainoa pieni ongelma minulla on. Paikka, johon uuden ihanuuteni pystytän, on jäisen lumivallin alla... Toistaiseksi siis Palramini on varastossa odottamassa kevätauringon lumia sulattavaa vaikutusta.

Laitoin multaan Keisarinelämänlangan 'Sunrise Serenade' ja Kuuelämänlangan (Ipomoea Alba). 

Köynnöskrassin 'Milkmaid' ja koristekrassin 'Prince Charming' (alla).

Jos istutukset onnistuvat, vaihdan mielelläni elämänlankoja ja krasseja, tulossa minulta on Ipomoea 'Milky Way' (valkoinen, punaiset raidat, aitoelämänlanka) ja aitoelämänlanka 'Morning Glory Sunrise Serenade' (poimutettu, syvä roosa).

Taimia tulee varmasti tänä keväänä yli oman tarpeen ja niinpä ajattelin laittaa oman kategorian taimien vaihdolle. Vaihdoin kaverini kanssa alkutalvesta siemeniä, siemenpussissa kun on kymmeniä ellei satoja siemeniä, mutta kotipuutarhuri useimmiten tarvitsee vain muutaman taimen.

Istutin Tanskan vientiä, saa nähdä, itävätkö taimet ja saanko ne hengissä ja vantterina kasvuun. Mutta jos, niin mielelläni vaihdan muutaman Tanskan viennin johonkin muuhun lajikkeeseen tai paprikaan. Mailia voi laittaa tämän linkin kautta.

Tanskan vienti on aikainen, myös avomaalle sopiva runkotomaatti, hedelmä 70-80 grammaa.

Heh, siellä oli kaikkea vastustamattoman mukavaa... Taimikasvatus alkakoon ja kevät keikkuen tulkoon : )

Mieheni lupaili minulle kasvihuonetta kunhan lumet sulavat, odotan toteutuuko kasvihuone tänä vuonna, monta vuotta olen sellaisesta jo haaveillut.

Kärsivällisyys koetuksella, haluaisin jo aloittaa puutarhan möyrimisen ja nauttia kukista. Toistaiseksi joudun tyytymään tulppaaneihin ja saint paulioihin... Ulkona lunta pieninä lumivuorina joka puolella.

 

Kevät on jo ihan nurkan takana! Siemeniä multaan? Vielä kun malttaisi hetken...

Ja tästä linkistä parhaisiin puutarhablogeihin,

Kuvassa vasemmalla ylhäällä pitäisi näkyä kukkalaatikkoni. Alhaalla vasemmalla pitäisi näkyä ruusupenkki...

Perheen miehet kiipesivät katolle ja lapiovat lunta puolitoista tuntia. Naapurin puoli on vielä lumen alla kokonaan ja omasta katostamme neljännes lapioimatta. Kaloreita paloi miehelläni yli 800, kuntoliikuntaa? Saa nähdä miltä aamulla tuntuu lihaksissa. 

Aamun Hesari ihmetteli outoa valkoista ainetta maassa ja lämpömittarin lukemia. Meillä takapiha on täyttynyt lumesta, sinne ei taida olla asiaa ennen kevättä.

Lumivaippa peittää kukka-altaat ja ruusupensaat. Ennenkuin huomaammekaan, on taas aika istuttaa uudet siemenet kesää varten.

Lähdimme Yaelin kanssa jouluostoksille ja tuskin pääsimme ensimmäiseen kauppaan sisään, kun löysin itselleni täydellisen joululahjan. Kaksi täydellistä lahjaa tarkasti ottaen.

Ison valkoisen Dendrobiumin. Se on ihana, se suorastaan hyppäsi syliini. Kun otin sen käsiini (mitä ei olisi pitänyt tehdä), olin jo matkalla kassalle.

Sitten siirryimme pari askelta eteenpäin ja siinä oli punainen Cambria 'Nelly Isler' tarjouksessa puoleen hintaan. Koska ostin valkoisen hintaan, jota en aio myöntää ääneen, niin Nelly Isler olisi ollut hassua jättää alennettuun hintaan hyllylle. 

Etupihamme on lumen peitossa ja ruusut uinailevat varaston kyljessä talviuntaan. Valokuvaan on vaikea vangita kuinka kaunista ulkona on... 

Lunta on tulla tupruttanut niin, että voisi melko turvallisesti sanoa sitä olevan riittävästi valkoiseen jouluun.

Pikkulinnut ovat käyneet ahkerasti talipalloilla syömässä.

Valkoinen perhosorkidea liittyi orkideakokoelmaani. Siinä on pienemmät kukat kuin aiemmassa perhosorkideassani, mutta se on silti kovin sievä pikkuinen.

Mutta ei hajuakaan, mitä orkideoita ne ovat. Takana näkyy lauantaina ostamani Phalaenopsis eli ihan tavallinen perhoskämmekkä.

Mutta nuo kaksi ovat minulle tuntemattomia. Punakeltaisen kyljessä oli lappu Dendrobium.

Vihreäkukkainen onkin sitten täysi arvoitus...

***

28.10.2009

Ei enää arvoituksia, tuhannet kiitokset asiantuntijalle  : )

"Se, jossa on lappu Dendrobium, näyttäisi voivan ollakin Dendrobium. Tosin pelkistä kukista sitä ei voi vannoa, mutta kuvassa näyttäisi hieman häämöttävän Dendrobiumille tyypillistä bulbia: pitkä soiro, jossa sojottaa lehtiä vuorotellen "itään ja länteen". Kun se on kukkinut, ne lehdet useimmiten tipahtelevat pois, mutta pullakoita ei saa silti leikata ennen kuin ne ovat kuivuneet kokonaan, mihin voi mennä parikin vuotta. Niissä kasvi nimittäin säilöö vararavintoa. Minulla itselläni on ollut Denoja muutamia vuosien varrella. Komeimman keltaisen onnistuin tappamaan toisen kukinnan jälkeen vaihtamalla sille Kekkilän orkideamultaa. Se sama multa tappoi kaikki muutkin orkideani, jotka sitä saivat. Oli ilmeisesti laadunvarmistus pettänyt ja päässyt lannoitteita yli tarpeen. Nyt odottelen, että denani alkaisi tehdä nuppuja. olisi se aika pikapuoliin. Se on muistaakseni hieman samanvärinen kuin kuvassa oleva. Lajia en lähde arvailemaan, koska sen määrittäminen tuskin onnistuu, jos ei lapussa mitään lue. Ovat nykyisin niin moninkertaisia hybridejä, että tarvittaisiin DNA-analyysi alkuperän selvittämiseen, jos sekään riittäisi. Harvoin on myynnissä puhtaita lajeja, ellei liiku orkideapiireissä, missä niitä voi ostaa, vaihtaa ja varastaa toisilta harrastajilta.

Se toinen voisi olla Odontoglossum ja jopa lajinimeltään grande eli tiikeriorkidea (vai olisiko nykyisin nimeltän Rossioglossum grande - sama yrtti kuitenkin).. Oli aikoinaan aika yleinenkin huonekasvina, mutta keskuslämmitys on tehnyt sen kasvattamisesta vaikeaa. Se vaatii viileän lepokauden, jollaisen sai helpsti pappilan salissa, mutta ei enää kerrostalon olohuoneessa."

Piipahdin takapihalla viemässä linnuille talipalloja ja mitä löysinkään... Orvokit kukkivat yhä ja klematiskin on kukassa viluisen näköisenä.

Suomen kesä on hiukan liian lyhyt tomaateille tai ainakin oli minun tomaateilleni. Nostin ne mieheni iloksi olohuoneeseen parvekkeen oven eteen ja niin vain ne kypsyivät.

Samalla kun tein sadonkorjuun, niin siivosin myös pelargoniani kuivuneista lehdistä. Pelargoniat ovat siis myös sisällä evakossa talvehtimassa, ruukkuja on kolmekymmentä, saa nähdä, moniko niistä selviää ensi kesään.

Mökiltä tultuamme, leikkasimme talomme edessä olevat ruusupensaat mataliksi. Pensaiden leikkausta vauhditti ensi viikoksi luvattu lumisade.

Koskahan taloyhtiön talkoot on tarkoitus pitää? Lehtiä on poluille kertynyt jonkin verran...

... hitaasti, mutta varmasti. Yael on niitä syönyt aina täällä pistäytyessään. 

 

Kun kävelen parkkipaikalta kotiimme vaahteroiden alta, muistan aina, miksi ostimme nykyisen asunnon. Minusta isot, vanhat puut, joita taloyhtiömme tontilla on paljon, ovat ihania. 

Syksy hehkuu nyt kauneimmissa väreissä.
 

Aamulla kun vein koirat ulos, kaikki oli peittynyt kuuraan. Itse pidän kaikista vuodenajoista eniten syksystä.

Surfiniat ovat yllättävän pakkasenkestäviä.

Klematis 'Rouge Cardinal' on sitkeä kukkija ja ilmeisen pakkasen kestävä. Kaverina takapihalla sillä kukkii orvokit.
 

Tomaatit voittivat kaksi nolla ja muuttivat mieheni vastalauseista huolimatta olohuoneeseemme. Ensin unohdin ne takapihalle, mutta ne eivät kuolleet janoon. Sitten nostin ne etupihalle, mutta ne ovat pakkasen kestävää lajiketta.

Tänään en enää kestänyt katsella niiden viluista ilmettä, vaan ne muuttivat olohuoneeseen parvekkeen oven eteen.

Minut mursi lopulta tomaatin kukat, joita se toivorikkaasti puskee yöpakkasista huolimatta...

 

 

Satuin piipahtamaan takapihalla ja huomasin punaisen klematiksen kukkivan viiden kukan voimin, tosin aika viluisen näköisenä.

Päivänsini jaksaa edelleen kukkia, vaikka se on käytännössä ollut oman onnensa nojassa...
 

Klematikset kukkivat runsaasti. Omenat ovat punaposkisia ja päärynäpuu kantaa hedelmää...

Sokerina pohjalla on viinirypäle, joka notkuu marjoja.

 

 

Siirsin kasvit takapihalta etupihalle, mistä yritän muistaa nostaa pelargoniat sisälle kylmien öiden yllättäessä. Tomaattien kypsymistä seuraan myös päivittäin...

Päivänsini jaksaa kukkia päivästä toiseen aina yhtä kiitollisena.

Nostin verenpisarat sisälle, kun aamuna eräänä koiria ulos viedessäni hengitys huurusi ja autojen ikkunat olivat uhkaavasti kuuran peittämän näköisiä.

 Onneksi verenpisarat kuitenkin selvisivät ja nyt ne ovat keittiön pöydällä. Tarkoitus on talvehdittaa ne sisällä.

 

Ihan uskomaton köynnös... Minulla on niitä kaksi ja ne ovat kukkineet nyt taukoamatta siitä asti kun ostin ne...
 

 

Pidän kukasta kovasti, ensi kesänä päivänsini ja mustasilmäsusanna tulevat olemaan kova sana puutarhassani...
 

Takapihalla on vielä verenpisarat, jotka jokin yö paleltuvat, ellen pidä varaani. Päivänsini on ihan uskomaton, se kukkii, kukkii ja kukkii. Tomaatit alkavat olla melko isoja, ehtivätköhän kypsiksi?

Sain tänään äidiltäni lisää pelargonioita, niitä alkaa olemaan kiitettävästi talvehdittamista ajatellen. Mutta toisaalta ne ovat mukavia isoina ryhminä & ne kukkivat koko kesän kiitollisina huolimatta puutarhurin ajoittaisista laiminlyönneistä...

Nyt jos olisin järjestelmällinen merkkaisin värit ylös & pitäisin jotain kirjaa kukinnan runsaudesta...

Taloyhtiössämme joku suuressa viisaudessaan on 70-luvulla istuttanut angervoita ja kurttulehtiruusuja talojen ympärille.

Melkoinen osa asukkaista on ottanut nuo alkuperäiset kasvit pois ja istuttanut paikalle jotain muuta. Meillä ja seinänaapurillamme alkuperäiset kasvit kukoistavat, vaikkakin suuren jupinan myötä.

Angervon ongelma on, että se kasvaa kohisten, mutta täysin kaljuna pensaan sisältä (Vasemmalla oleva kuva naapurin puolelta, ennenkuin hänkin vetäisi pensaat alas). Taloyhtiön ohje sanoo, että se on pidettävä 120 cm korkuisena. Jos pensaat leikkaa siihen pituuteen, tuloksena on rivi kaljuja keppejä...

Niinpä olen leikannut aidan alas parin vuoden välein. Mutta taloyhtiömme vanhempi asukas tuli itku kurkussa selkäni taakse: "Nyt sinä tapoit minun omin käsin istuttamani pensaat". Arrrggghh! Olemme käyneet saman keskustelun aina kun pensaita pitäisi leikata. Laskin taas kymmeneen, enkä karjunut:"Vaikka haluaisin, nämä H----tin pensaat eivät kuole!".

Nätisti vain mutisin:"On aika tehdä nuorennusleikkaus".

Äitini antoi minulle pari lohenpunaista pelargoniaa. Lehdistä huomaa, että etanat pitävät juhliaan näin syksyllä...

Etupihan kultapallo kukkii taivaita tavoitellen... Ostin etupenkkeihin pari asteria, mutta silti etupiha on hieman vaisun näköinen...

Sain äidiltäni uusia pelargoneja (siis hänen vanhojaan). Niiden innostamana siivosin ja kitkin kaikki kukkapenkit ja järjestin ruukuissa olevat pelargonit uudestaan.

Nurkassa tomaattien kaverina on vaaleanpuna-valkoisia petunioita, ne ovat jaksaneet kukkia koko kesän. 

Sota on julistettu!!! Löysin penkkejä kitkiessäni useita myyränkoloja ja jokaisen kolon vieressä oli kukkasipuleiden kuoria, jotka ilmeisesti eivät olleet myyrälle maistuneet.

Onneksi kaikki kukat eivät olleet kelvanneet myyrille...

Päivänlija aloittelee kukintaa ja päivänsini on innostunut tekemään useamman kukan / päivä.

Uusi tämän vuoden Multiblueni kukkii, samoin kuin ruusunnuppupelargoni.

Plantagenista eurolla (?) poistohyllystä ostamani puolikuollut pelargoni on aloittanut uuden elämän : )

Keisarinelämänlanka teki kukan. Karjalanneito kukkii ja istutin tänään pistokkaan, jossa oli juuret (katkaisin sen vahingossa aiemmin).

Sininen kello on herännyt uuteen elämään ja pelargoniat kukkivat. Kun poistin kukkineita kukkavanoja, katkoin myös oksia, nyt siis kaksi oksaa juurtumassa...

Äitini rikkaruohot olivat villiintyneet lämmössä ja pehmeässä kesäsateessa.

Niinpä kävin nyppimässä ne pois, ajoin nurmikon ja vedin elämäni ensimmäistä kertaa trimmerillä penkkien reunat siistiksi.

Takapihalla kukkivat liljat, punaiset aloittavat juuri kukintaansa.

Plantageniin vei tieni sunnuntaina, etupihalla varaston edessä oleva kukkapenkki oli hieman karun näköinen. Ostin petunioita, mutta sitten näin leijonankidan. Kiertelin ja kaartelin leijonankitaa ja kyselin mieheltäni, ostaisinko sen.

Mieheni oli suureksi avuksi: "Ihan sama, kunhan vain lähdetään". No ei hän noin sanonut, mutta ilme oli vähän sen näköinen. Koska tulkitsin lausahduksen:"VAU, ihana, ehdottomasti etupihalle!", niin leijonankita lähti kuin lähtikin mukaamme. 

Se on VAU ihana  : )

"Kukkii myöhään syksyyn, hallankestävä"

Ylläripensas kasvaa talomme seinustalle. Tuskin kehtaan myöntää, mutta olemme asuneet täällä jo kymmenisen vuotta, enkä ole koskaan nähnyt sen kukkivan, itse asiassa luulin sen olevan joku rikkkaruoho.

Äitini osti minulle kiinanlaikkuköynnöksen, "Annikin". Se odottaa päätöstä lopullisesta istutuspaikastaan. Se kasvaa isoksi, joten en ole varma, mahtuuko se takapihalle. En haluaisi leikata sitä turhaan.

Ruusuni "Augusta Luise" on täydessä kukassa ja se tuoksuu voimakkaasti. Mieheni suostui nuuskaisemaan sitä ja sanoi: "Sehän tuoksuu ihan vessalle!". 

"MITÄH?"

"Siis se tuoksuu ilmanraikastajalle, jota vessassa käytetään, siis ruusulle".

Liljat aloittelevat kukintaansa ja kesäkukat kukkivat täysillä.

Verenpisarat ovat täynnä nuppuja, osa auenneita.

Äitini halusi kaksi isokukkaista ruusua. Koska hänellä on jalka murtunut, lähdin ostoksille. 

Ostin itselleni yhden 'Augusta Luisen' (äidilleni kaksi). Ruusu on täydessä kukassa hyvin isokukkainen. Ruusun nähtyäni kiinnitin ensimmäisenä huomiota sen huumaavaan tuoksuun. Ihana ruusu : )

"Roosa-aprikoosi, tuoksuva. Erittäin suuret ja kerrotut kukat ovat myös hyvin kestävät. Väri on nuppuisena kuin herkullisesti punertava aprikoosi ja muuttuu kauniin monivivahteiseksi kukan auetessa hitaasti. Kukkia muodostuu koko huomioiden paljon, myös useamman kukan terttuihin. Erittäin hyvä maljakkokestävyys. Lajike on myös melko aikainen. Lehdistö on väriltään keskivihreä. Kasvutapa on tuuhea, matalahko ja vahva. Lajike synnytti ilmestyttyään Saksassa Nostalgia –lajikkeiden buumin joka jatkuu yhä. Suosittelemme ruusuryhmiin, reunanteisiin, kivikkoryhmiin, astioihin ja runkoruusuksi."

Etupihalle ilmestyi pieni vieras, jolle vein kesän paahteessa parikin vilvoitteluastiaa. Täällä ei ole jokia eikä lampia lähimaillakaan.

Olen melko tyytyväinen takapihaan. Tiheät vierailut Plantagenissa ovat saaneet takapihani kukoistamaan. Pelargoniat, petuniat ja verenpisarat kukkivat.

Uusimmat löytöni tarjoustiskiltä olivat köynnökset (a' 2 eur). Ostin kaksi sinistä aitoelämänlankaa, kaksi mustasilmäsusannaa, päivänsinen ja keisarinkierron. Saa nähdä, saanko keisarinkierron kukkimaan...

Pihamme yllä on selkeästi kuumailmapallojen reitti, niitä näkyy päivittäin.

Löysin sievän uuden Fuchsian, siinä on pienet kukat. Unikko alkoi kukinnan huolimatta kylmästä ja sateisesta säästä.

Äitini osti Yaelin parvekkeelle miniomenapuun, jonka kävimme hakemassa. Samalla kiertelin äitini pihaa ja siellä kukki ja kukoisti orvokit, pionit ja alppiruusut. 

Huomaa seinällä iso viiniköynnös...

En voinut vastustaa kiusausta, vaan tilasin itselleni kruunutikankontin.

Kasvi oli reissussa hieman rähjääntynyt (tilasin netistä), mutta hengissä kuitenkin.

"Muodostaa vuosien kuluessa monia kymmeniä kukkia käsittävän jopa 90 cm korkean kasvuston. Kukinta alkukesällä."

Keskustelua tikankonteista

Ulkona on viileää, noin 12 astetta päivisin ja tuulee, mutta nyt on etupihakin alkanut kukkimaan. Tulppaanit ovat nousseet ja kukkivat kivasti.

Etupihalla on verenpisarani, verenpisaroissa on kyllä sitä jotain... Melkein ostin tänään uuden (puna-valkoisen), mutta sitten iski pihiys, enkä viitsinyt maksaa siitä viittä euroa.

Mutta katsokaapa naapurin tulppaaneja...

Plantagenin mainos hyppäsi silmilleni ja aamupäivän arvoin itseni kanssa, mennäkkö vai eikö mennä. Mutta nenä näytti kummasti Plantagenin suuntaan kun istuin auton ratissa, eihän siellä piipahtamisesta mitään haittaakaan olisi...

Jonot ulottuivat pitkälle kadulle, hitaasti mutta varmasti pääsin täpötäydelle parkkipaikalle ja sain autoni parkkiin. Jotkut muutkin olivat saaneet loistavan idean piipahtaa Plantagenissa eli minua rauhoittava tieto, en ollut ainut höyrähtänyt.

Täysillä käytävillä etenin hitaasti mutta varmasti kohti kärhöjä ummistaen silmäni kaikelta muulta. Sitten sain kaksi rullakkoa eteeni, missä oli merkintä Klematis 2,95. Rullakoissa oli tasan 8 kärhöä, joista kaksi sinistä kuollutta.

Tuijotin niitä toivoen niiden heräävän henkiin, monistuvan ja vaihtavan väriä. Kuulin toisella korvalla muiden asiakkaiden päivittelyä ja ohimenevien myyjien hihaan takertumista: "ovatko tuossa TODELLA kaikki kärhöt". Myyjät kohauttelivat olkapäitään, yksi nuori poika kävi varastosta tarkistamassa: "kyllä, siinä olivat kaikki heidän kärhönsä".

Poimin ensin yhden kärhön käteeni "Madame le Coultre", pyörittelin sitä mietteliäänä, siinä pihisi henki paljon paremmin kuin sinisissä kohtalotovereissaan ja itse asiassa valkoinen ei ole niin paha väri. Kukkakin näytti ihan sievältä. Laitoin sen kärryyn. Sitten poimin hyllystä toisen, kolmannen, neljännen, viidennen ja kuudennen. Kaikki olivat hengissä. Huomasin, että kolme oli "Madame le Coultre", mutta kolme oli "Miss Bateman". Vanhempi rouva huomasi mietteliään ilmeeni ja kertoi itsellään olevan juuri noita kärhöjä, ne viihtyvät hyvin ja kukkivat runsaasti.

Paluumatkalla kassalle täysien käytävien läpi, mukaani hyppäsi kolme vaaleanpunaista petuniaa ja kolme ahkeraliisaa. Ne päätyivät pihalle tulppaanien kavereiksi.

Takapihalla sain viherpeukalosyndrooman (=ei osaa lopettaa mullassa möyrimistä) ja istutin samalla vauhdilla vanhat orvokit amppeleihin.

Etupiha on pohjoiseen ja huomattavasti viluisempi kuin takapiha. Mutta sipulikukista narsissit kukkivat jo, tulppaanit ovat nupuillaan.

Ostin sipulikukille kavereiksi sinisiä orvokkeja.

Varaston edessä olevaan penkkiin laitoin keltaisia ja oransseja orvokkeja.

Järjestyksessä takapihan penkkejä, vallalla tulppaanit ja orvokit...

Ja lopuksi kuva pihan ovelta...

Piipahdin Plantagenissa vain kuullakseni myyjätyttösen valistavan minua, ettei orvokkeja enää ole, sillä niiden sesonki on ohi. Mitä??? Siis heillä on vain ahkeraliisoja ym. kukkia, jotka eivät taatusti vielä Suomessa (edes etelä-Suomessa) mukaan tarkene ulkona. Vähän kuin vaatekaupat, jotka ovat siirtyneet uimapukujen myyntiin, vaikka ulkona on öisin vielä pakkasta ja päivisin tuuli puhaltaa niin, että sukat pyörivät jalassa. Mutta siis, Plantagenissa on kesä, kun me muut vielä elämme kevättä...

No, onneksi autossa on ratti, joten suuntasin K-raudan ja Anttilan puutarhaosastoille. Heillä orvokkisesonki oli ihan vielä kohdillaan.

Etupihalla kukkii useammassa laatikossa tulppaaneja ja tänä kevään yhdessä laatikossa on yhtä väriä, joka on selkeä parannus viime kesään. Jos viitsisin, hakisin reilusti orvokkeja tuomaan tasaista väriä tulppaanien juurelle. En taida vielä uskaltaa istuttaa pelargoneja ulos. Toistaiseksi kannan niitä sisään öisin ja ulos aamuisin.

Etupihalla (pohjoinen) vallitsee vielä hieman takatalvi. Pari viluisen näköista kevätesikkoa ja vuorenkilpeä aloittelevat kukintaa.

Etupihalla olen aika tyytyväinen keltaiseen penkkiin. Toisella puolella penkkiä idänsinililjat kukkivat runsaasti.

Takapihalla keltainen penkki kukkii, mutta muissa penkeissä punaiset tulppaanit ovat valmiina puhkeamaan kukkaan.

Heikkotahtoisille ei ole hyväksi piipahdella Plantagenissa. Aamulla, kun piti tehdä veroilmoituksia, päätin soittaa äidilleni ja kysäistä, haluaisiko hän piipahtaa Plantagenissa? No arvatkaapa, halusiko? Kyllä. Voitte myös arvata, onko veroilmoitukset tehty? Ei.

Mukaan lähti pelargoniota 8 kappaletta, tumman- ja vaaleanpunaisen eri sävyjä. Löysin monivuotisen punaisen orvokin ja 2 kappaletta jaloritarinkannuksia perennatarjouspuolelta.

Mutta päivääni ilahdutti erityisesti verenpisara... Ensimmäinen kuva on otettu ulkona, toinen sisällä.

Se mitä lähdin hakemaan, oli kuitenkin orvokit. Ne olivat tarjouksessa, 10 kpl elämää edullisemmin hinnoin. Ostin niitä 30 kappaletta, joka tuntui ostaessa paljolta, mutta kun istutin ne ulos laatikoihin ja ruukkuihin, ei niitä ollutkaan niin paljon...

Pihalla kukkivat sipulikukat, etupihan lämpimimmässä penkissä kukkivat jo narsissit ja tulppaanit.

Kukkasipulit ovat alkaneet kukkia. Aika kivoja ovat keltaiset krookukset.

Aamulla kun lähdin töihin, oli -6 astetta ja nyt on siis toukokuu jo tulossa.  Epäreilua, kylmää, miksi kevät ei jo tule???

Lämpimällä seinustalla olevassa penkissä ovat jotkut sipulit nousseet...

Eilen tuli lunta ja nyt on viikon verran öisin ollut pakkasia. Eivätkä lämpötilat päivisinkään kovin kummoisia ole, napakka tuuli saa kietoutumaan tiukasti takin sisälle.

Neitoperhonen piipahti takapihallamme, kevät tuntuu todella tulevan aimo harppauksin.

Kevät etenee harppauksin ja takapihalla kukkivat sinivuokot talon seinustalla lattialautojen välissä, mistä ne ovat siihen ilmestyneet???

Aloitin istutusten ulos ja sisään roudaamisen. Takapihalla on päivisin selvästi yli 10 astetta lämmintä päivällä. Lumet ovat sulaneet takapihalta.

Lähes tasan vuosi sitten aloin pitää blogia, kävijöitä on vuodessa ollut hieman yli 30000 eli vajaa 100 päivässä.

Huomasin, että kevät on hieman myöhässä viime vuoteen verrattuna, silloinkin lumikellot kukkivat etupihalla, mutta kevät oli pidemmällä.

Takapihalla on vielä lunta, mutta sipulikukat punkevat jo hyvällä vauhdilla ylös.

Vihdoin sain siemenet pois jääkaapista, saa nähdä, lähtevätkö ne itämään.

Tarhakylmäkukka
Alppiruusu
Sinivaleunikko
Rantakukka (viime vuoden pussin pohjat)
Arovuokko

Toin mökiltä pois siellä talvehtimassa olleet kesäkukat.

Kevät tulee kohisten ja sain vierailtani esikkoja. Yael otti kuvan ikkunastaan muistoksi itselleen aikoen tehdä siitä julisteen, kuvassa pihlajapuumme on sinistä taivasta vasten.

Etupihan puolella jääkentät sulavat avustettuina lupaavalla vauhdilla. Lumivuoren alla ruusupenkkini.

Kylmäkäsittelyssä olevat siemenet olivat jäätyneet jääkaapissa, siirsin ne vihanneslaatikkoon. Katsotaan tokenevatko.

Yksittäisistutin (onko tuo sana?) tähän mennessä kylvämäni siemenet, jotka ovat nousseet taimelle.

34 kpl koristetupakkaa, lila
40 kpl koristetupakkaa, valkoinen
4 isoa ruukkua valkoista koristetupakkaa (useampi taimi yhdessä, laiskuus iski)
15 kpl ahkeraliisaa
42 kpl miniorvokkia 'Ruby'
6 isoa ruukkua miniorvokki Rubya (useampi taimi yhdessä, laiskuus iski)
6 kpl kanariankrassia

Niin ne siemenet vain kasvavat. Ostin tänään multaa ja pikkupurkkeja, nyt sitten vain istuttamaan = missä inspiraatio?

Aamu alkoi laiskasti, heräsin, käytin koirat, söimme mieheni kanssa aamiaisen ja menimme takaisin nukkumaan. Yael lähti partioleirille kahdeksalta, kuopukseni ei herännyt laisinkaan aamunkoittoon.

Mutta herättyäni toiseen kertaan auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta, otin käteeni äidiltä lainaamani Arto Kasvin puutarhakirjan. Itse pidin kirjasta, se oli tyyliä "kädestä pitäen", "gardening for dummies". Extra plussaa siitä, että sen on kirjoittanut suomalainen Suomen oloihin.

Kirja lähtee liikkeelle keväästä ja esittelee helppoja kasveja, joiden kanssa ei voi epäonnistua. Innostus kasvaa kasvi kasvilta ja tulee olo, että noinhan minäkin onnistun! Suosittelen kaikille niille, jotka epäilevät kykyjään luoda puutarha kukoistavin kasvein.

Kirjassa oli kattava ja selkeä luku taimikasvatuksesta ja kylmäkäsittelystä. Lisäksi minua kiinnosti luku katteista, sillä mökillä ei kukaan ole kastelemassa kukkia.

Kolmannen polven kaupunkilaiselle kirjan luku pihan vihollisista eli myyristä oli ehkä hieman liian (en keksi sopivaa sanaa). Lyhyesti rotanloukku myyrän käytävään ja niks naks, myyrät pois. Minusta ei taida olla siihen... Etenkin kun Arno Kasvi mainitsi myyrien olevan marsumaisia... (Kuvassa Ikeasta koirillemme eilen ostetut kaksi rottaa, joita ei saanut nimetä Villen rakkaan rottamme mukaan, vaan ne ristittiin Kalleksi.)

Aamulla oli Hesarissa juttu matalan profiilin virkamiehestä eli kanivirkamiehestä. Kyllä, Hesaan on nimetty kaupungin toimesta täysipäiväinen työntekijä miettimään kaniongelmaa, arvio 7000 kania Hesassa. Virkamiehen ennuste on, että kohta vastaavat virat ovat avoinna myös Espoossa ja Vantaalla.

Kaniongelma Hesassa on sama kuin myyräongelma mökillä. Virkamiehen sanoin:" Kanit herättävät aina paljon tunteita kaupunkilaisissa". Ne ovat sööttejä ja onhan niilläkin perheet... Kuka on lukenut Ruohometsän kansan? "Kerro tarina, Voikukka!”, pyytävät kaniinit lojuessaan huolettomina lämpimällä nurmella maha täynnä ruohoa. Voikukka jyrsii ruohonkortensa loppuun, loikkii aurinkoisempaan paikkaan ja aloittaa kertojamestarin ottein: ”Oli kerran aika jolloin kaniineilla ei ollut lainkaan hajuaistia...”

Tässä vanhaa keskustelua aiheesta kapunkilaisten kesken. Yhtä paljon tunteita herättää vain koirankakkakeskustelu keväisin.

Ei ole helppoa olla kanivirkamies pääkaupunkiseudulla.

Töistä tullessa minulla oli pitkä lista asioita, jotka oli hoidettava. Apteekki (Daniel), kirjakauppa (Dymo), kirjasto (Danielin kirja myöhässä), suutari (avaimista piti ottaa kopioita)... Niinpä poikkesimme läheiseen kauppakeskukseen, jossa saa kaikki asiat näppärästi hoidettua kerralla.

Kirjastosta mukaani tarttui:
Kukoistava puutarha
Palava rakkaus ruusuihin
Fengshui puutarhassa
Helsingin puistojen kestävät kaunottaret
100 fuchsior och hur sköter dem
Pionit
Herkullinen ja parantava hunaja

Eilen en malttanut enää odottaa, vaan aloitin kevään istutukset kylmäkäsittelyä vaativista siemenistä.

Tarhakylmäkukka
Alppiruusu
Sinivaleunikko
Rantakukka (viime vuoden pussin pohjat)
Arovuokko

Sitten ihan muuten vain, laitoin siemenet multaan:
Miniorvokki 'Arkwright Ruby'
Kanariankrassi
Koristetupakka 'Glorious Fragrance', valk
Koristetupakka 'Delightful Evening Fragnance', syvä violetti
Ahkeraliisa

Kylmäkäsittelyä yritän nyt niin, että otin pienen minigrippussin, siihen multaa + siemenet, ravistus, sekoitus ja vettä perään. Pidän avonaiset pussit keittiön pöydällä 3 päivää ja laitan ne sitten sunnuntaina jääkaappiin 6 viikoksi. Mieheni ilmoitti, etteivät mitkään viljelmät mahdu jääkaappiin, mutta tänä vuonna viljelmät on hoidettu tosi kompaktisti.

Maaliskuun alussa kaivan kylvökset jääkaapista pois ja istutan kunnolla.

Muut pidempää esikasvatusta vaativat siemenet istutin syviin lautasiin ja aion ne taimien noustessa istuttaa yksi kerrallaan kunnollisiin ruukkuihin. Aiempina vuosina, kylvän, unohdan ja sitten minulla on koko joukko taimia, joiden juuret ovat jo ihan sotkeutuneet toisiinsa ja taimet murtuvat, kun yritän erotella niitä.

Mutta tänä vuonna kaikki siis toisin : )

Ps. Tuolla toinenkin viherpeukalo heräilemässä kevääseen.
Pss. Talitintit laulavat jo.

Soitin aamulla äidilleni ja sovimme mökille lähdöstä iltapäivällä. Puheeksi tuli jotenkin (?) siemenet ja äitini sanoi, että toivoisi minun esikasvattavan hänelle 4 kappaletta tomaattia, lajikkeena tanskan vienti.  Kaupoissa vain näyttää olevan kaikkea muuta kuin ko. lajiketta.

No, jos voisin ostaa muutaman siemenpussin hänen piikkiinsä, niin voisin etsiä siemenet netistä + kasvattaa ne  : )

Tanskan viennin löytäminen osoittautui yllättävän hankalaksi, mutta surffattuani aikani, löysin kuin löysinkin nettikaupan, joka myy sitä.

Arvatkaapa mitä löysin:

Tomaatti Tanskan vienti/Bonner Beste Solanum lycopersicum (25 kpl)
Oopiumunikko sekoitus Papaver somniferum, kukinta 7-10
Arovuokko, valkoinen Anemone sylvestris, (30-40 cm), kukinta 5-7
Tarhakylmänkukka Pulsatilla vulgaris, violetti (20 cm)
Kirjolupiini Chandelier Lupinus x regalis Russell-hybr (kelt)
Kirjolupiini The Pages Lupinus x regalis Russell-hybr. (karmiinin pun)
Mökinihmekukka, Broken Colors Mix Mirabilis jalapa (60-80 cm)
Myskimalva, ruusunpunainen Malva moschata (80 cm), kukinta 7-9
Ruostealppiruusu, Rhododendron ferrugineum

Ruostealppiruusu:
"Siemen kylvetään joulu-helmikuussa, vaatii kylmäkäsittelyn itääkseen. Kylvös pidetään aluksi muutamia päiviä 10-15 asteessa, sen jälkeen 1 vko 0-5 asteessa. Tämän jälkeen tuodaan lämpimään, aluksi noin 15 asteeseen. Itäminen kestää useampia kuukausia. Annoksesta tulee noin 100 tainta."

 

LOL (=laughing out loud), jos onnistun, niin minulla on sata kappaletta alppiruusuja alppiruusutarhaani. Siinä jää mustikat metsässä alppiruusujen varjoon. Kukahan tulee istutustalkoihin hyttysten keskelle??? Vapaaehtoiset lapsukaiseni voivat ilmoittautua äidille  : )

Mökinihmekukka, en ole kuullut moisesta koskaan, mutta ehkä se on kokeilun arvoinen... "Valtavan kasvuvoimainen kasvi, joka tekee runsaasti leikkokukaksi sopivia, kirkkaan värisiä tuoksuvia kukkia. Kukat auki koko yön. Erittäin tanakat varret ja pensasmainen kasvutapa." Painoarvo sanalla valtavan kasvuvoimainen eli ehkä selviää mökillä hengissä.

"Englanniksi mökinihmekukan kukan nimi on ”four o´clock”, koska kukat aukeavat noin klo 16 ja ovat avoinna seuraavaan aamuun. Korkeus 60-100 cm. Esikasvatus maalis-huhtikuussa potteihin. Siirrä ulos hallan vaaran mentyä, n. kesäkuun alussa. Kukkii elokuusta eteenpäin. Yksivuotinen, mutta jos siirrät maan alle muodostuneet isot juurimukulat esim. maakellariin pimeään ja viileään tai suojaat ne hyvin maan alle talven ajan (esim paksu kerros havuja, ettei lämpötila laske alle -5C), niin voi menestyä monivuotisena. Mukulat/ruukku tuodaan huhtikuussa huoneenlämpöön/kasvihuoneeseen ja/ tai otetaan suojahavut pois."

Lueskelin Lauran blogia ja en voinut vastustaa kiusausta kaivaa siemenpussini esiin.

Muutamat niistä voisi laittaa kasvamaan jo helmikuussa, mihin ei ole kuin kiven heitto....

Valkoinen koristetupakka
Lila koristetupakka
Keltainen kanariankrassi
Punainen miniorvokki
Sinivaleunikko
Tuliunikko
Ahkeraliisa mix

Liian aikaisin kylvetyistä taimista tulee honteloita ilman lisävaloa, mutta jos kuitenkin laittaisi edes muutaman taimen tulemaan aikaisin, niin sitten ne loput ehtisivät myöhemminkin... Toisaalta viime kesänä kylvin kaiken liian myöhään ja kasvit kukkivat vasta ihan syksyn kynnyksellä.

Tästä se taas lähtee, kesän odottelu meinaan. Exotic Gardenin kuvasto ilmestyi postilaatikkoomme ja ...

... ei mitään, sillä minulla on jo pussikaupalla siemeniä, enkä aio sortua mihinkään : )

Uskon tuohon melkein itsekin.

Mutta JOS jotain ostain, niin valkoiset kukat ovat kyllä varmaan tämän kesän juttu.

Nopealla selaamisella 0700843 Antirrhinum eli Espanjanleijonankita (vyöhykkeet I-IV), 200 siementä voisi olla ostos ihan paikallaan... Sen kaverina voisi olla 0700833 Aquilegia eli Japaninakileija 'White Angel' , 8-10 tainta. Ja 0800171 Antirrhinum alias Leijonankita 'White Spire', 40 siementä. Ja vekkulin näköinen on myös 0800178 Nemophila alias Täpläsievikki valkoisilla avoimilla kukilla, joiden terälehtien kärjissä on siniset laikut, 300 siementä.

Ehkä lopetan tähän, ennenkuin sorrun.

Sain alkuviikosta ison kimpun tulppaaneja ja ne ovat kertakaikkisen ihastuttavia. On kivaa, kun asunnossa on väriläikkä.

Tänään istutin kasveja ja valmistelin niiden siirtoa mökille, jonne tyttöni on menossa huomenna. Vien ne sinne odottelemaan kevään tuloa. Mökillä on tasainen 10 asteen lämpö. Mitenköhän ne mahtuvat autoon kahden tytön ja 7 koiran kanssa...?

Kaverini toi minulle jouluruusuja, alla mielenkiintoinen juttu jouluruususta (lähde)

Arno Forsius

Melampos ja jouluruusu

Jouluruusu (Helleborus niger) oli jo antiikin aikana tunnettu lääkeyrtti, jonka ensimmäisiä käyttäjiä oli tarunhohtoinen parantaja Melampos. Kasvista kelpasi rohdoksi erityisesti sen tumma juuri, joka sai aikaan aivastuksia. Sen vuoksi kasvia nimitettiin mustaksi pärskäjuureksi. Siitä valmistettua lääkettä käytettiin joidenkin sairauksien ja varsinkin mielenvikaisuuden hoitoon aina 1800-luvulle saakka.

Melampoksesta tulee parantaja

Melampos eli tarujen mukaan Kreikassa eli noin vuonna 1500 eKr. Hänen nimensä tarkoittaa sananmukaisesti "mustajalkaa" ja perinteisen selityksen mukaan hän oli saanut sen auringon ruskettamista jaloistaan. Kun Melampos oli nuori, hänen palvelijansa tappoi kaksi suurta käärmettä, joilla oli pesä ontossa tammessa. Melampos piti käärmeiden surmaamista julmana tekona ja hyvityksenä siitä hän kunnioittavasti poltti kuolleet käärmeet. Eläinten ystävänä hän otti lisäksi käärmeiden orvoiksi jääneet poikaset hoidettavakseen ja ruokki niitä maidolla (Encyclopaedia Britannica XVIII 1911, Henriksson 1963).

Melampoksen nukkuessa kerran päivällisen jälkeen tammen varjossa matelivat käärmeenpoikaset hänen luokseen ja nuolivat kiitollisuudesta hänen korviaan. Herättyään Melampos hämmästyksekseen havaitsi, että hän ymmärsi lintujen ja villieläinten kieltä. Varsinkin linnuilla oli kyky ennustaa tulevaisuutta ja ne olivat myös perillä parannustaidosta. Melampoksen oli nyt vain seurattava lintujen neuvoja, jolloin hänen maineensa ennustajana ja parantajana oli taattu (Henriksson 1963). Ennustamisessa hänen kerrotaan lisäksi saaneen ohjeita itseltään Apollolta (Encyclopaedia Britannica XVIII 1911).

Melampos ja Bias

Melampoksella oli veli Bias ja veljekset tunnetaan antiikin taruissa oveluuden ja voiman vertauskuvina (Encyclopaedia Britannica XVIII 1911). Bias oli rakastunut Pyloksen kuninkaan Neleuksen kauniiseen Pero -nimiseen tyttäreen. Neleus oli kuitenkin luvannut tyttärensä sille kosijalle, joka pystyi hankkimaan hänelle naapurivaltakunnan Tessalian prinssin Ifikloksen härkälauman. Koska Biaksella ei ollut mahdollisuuksia täyttää vaatimusta, hän alkoi riutua onnettoman rakkautensa seurauksena. Veljensä toivottomuuden nähdessään Melampos yritti varastaa härät, luovuttaakseen ne sitten veljelleen, mutta hän jäi kiinni itse teosta. Rangaistuksena Melampos pantiin elävänä puiseen arkkuun ja jätettiin sinne nääntymään nälkään (Henriksson 1963).

Melampos osasi kuitenkin myös hyönteisten kieltä. Hän kutsui avukseen mehiläiset, jotka alkoivat kantaa hänelle hunajaa arkussa olleen oksanreiän läpi. Jonkin ajan kuluttua havaittiin, että Melampos oli yhä hengissä. Silloin Ifikloksen isä Fylakos, joka oli tullut vakuuttuneeksi Melampoksen kyvyistä, päästi tämän vapauteen. Kun Melampos kaiken lisäksi sai palautetuksi Ifiklokselle tämän aiemmin menettämän miehisyyden, lahjoitti Fylakos Melampokselle tavoittellut härät. Melampos puolestaan antoi ne Biakselle, joka sai niiden avulla omakseen rakastamansa neidon (Henriksson 1963).

Melampos parantajana

Herodotoksen mukaan Melampos toi Vähästä Aasiasta Kreikkaan Dionysoksen palvontaan kuuluvat hillittömät juhlamenot. Myöhemmin, kun Dionysosta alettiin kunnioittaa jumalana, kieltäytyi kolme Tirynsin kuninkaan Proitoksen tytärtä uskomasta uuteen jumalaan. Silloin heitä kohtasi Dionysoksen tavanomainen rangaistus. He saivat juosta mielipuolina metsään ja alkoivat käyttäytyä siellä villien eläinten lailla (Encyclopaedia Britannica XVIII 1911, Henriksson 1963).

Jonkin ajan kuluttua tyttäret kohtasivat metsässä Melampoksen. Tämän kerrotaan yllyttäneen tyttäriä aluksi entistä villimpään menoon. Sen jälkeen hän paransi näiden mielipuolisuuden mustasta pärskäjuuresta valmistetulla rohdolla. Sen seurauksena yrtti sai nimen Melampodium, myöhemmin Helleboros melas. Melampos sai palkkioksi osuuden Argosin kuningaskunnasta. Kuolemansa jälkeen Melampos korotettiin puolijumalan asemaan ja hänelle pystytettiin Ateenan lähellä olleeseen Megaran kaupunkiin pyhättö, jossa vietettiin vuotuisia juhlia hänen kunniakseen. (Encyclopaedia Britannica XVIII 1911, Henriksson 1963).

Musta pärskäjuuri rohtona

Musta pärskäjuuri on siis ikivanha lääkeyrtti, jota käytettiin erityisesti mielenvikaisuuden hoitoon. Antiikin humoraaliopin mukaan lima oli aivojen tärkein osa. Sen mukaisesti mielenvikaisuuden hoito perustui aivojen liiallisen limapitoisuuden vähentämiseen nenän kautta (Kudlien 1967). Juuri tästä syystä tarkoitukseen käytettiin aivastuksia ja limaneritystä aiheuttavaa mustaa pärskäjuurta. Olihan kaikille kokemuksestakin selvää, miten nenän tukkoisuuden korjaantuminen aivastelun seurauksena sai nuhan aikana aivot toimimaan kirkkaammin. Antiikin pneumaatikko-lääkärien mukaan musta pärskäjuuri oli ulostavan vaikutuksensa vuoksi voimakkain aine mustan sapen vähentämiseksi melankolian hoidossa (Aretaios 1959). Sitä käytettiin lääkkeenä eräissä muissakin sairauksissa, mm. halvauksissa ja kihdissä (Encyclopaedia Britannica XIII 1910).

Mielenvikaisuuden hoito ja helleborus-kasvi liittyivät niin kiinteästi tosiinsa, että kreikan kielessä sana helleboraio, tarvita pärskäjuurta, tarkoittaa samaa kuin olla poissa tolaltaan, ja sana helleborizo samaa kuin saattaa järkiinsä. Kun antiikin aikana haluttiin viitata jonkun vähäjärkisyyteen, käytettiin peitettyjä solvauksia, joihin sisältyi paikannimi Antikyra. Kreikkalaiset sanoivat "Antikyras soi dei" (Antikyras on sinulle omiaan) ja roomalaiset sanoivat "Nonne vis Anticyram navigare" (Etkö haluaisi purjehtia Antikyraan?) (Bergmark 1981). Kyseinen Antikyra, joka sijaitsi Fokisissa Korintin lahden pohjoisrannalla, oli nimenomaan kuuluisa mustista pärskäjuuristaan, joista parhaat kasvoivat läheisellä Helikonin vuorella.

Pliniuksen mukaan rohdon käyttäminen oli Antikyrassa turvallisempaa kuin muualla siksi, että siellä sitä annettiin sesamin siemeniin sekoitettuna. Kasvia pidettiinkin hyvin myrkyllisenä. On olemassa kertomuksia siitä, että pelkästään tuoreen juuren koskettaminen on aiheuttanut ankaria vatsanväänteitä. Pliniuksen mukaan hevoset, härät ja siat kuolivat syötyään mustaa pärskäjuurta (Encyclopaedia Britannica XIII 1910). Rohtoa hankkivat erityiset juurenleikkaajat ja juuren irrottamiseen liittyi kasvin myrkyllisyyden vuoksi monenlaisia uskomuksia.

Paracelsuksen (1493–1541) mukaan myös mustan pärskäjuuren lehdistä oli ollut hyötyä. Lehdet oli kuivattu varjossa, jauhettu ja sekoitettu yhtä suureen määrään hienoa sokeria. Antiikin lääkärifilosofit olivat käyttäneet mustaa pärskäjuurta näin valmistettuna vaaliakseen terveyttään ja elääkseen vanhaksi. Sen ohella he olivat toki noudattaneet myös oikeaa ja kohtuullista elämänjärjestystä (Leibbrand 1954).

Musta pärskäjuuri eli jouluruusu

Musta pärskäjuuri eli jouluruusu on leinikkeihin (Ranunculacae) kuuluva kasvi. Aikanaan se sai latinaistetun tieteellisen nimen Helleborus niger. On toinenkin kasvisuku, liljoihin (Liliacae) kuuluva Veratrum, jonka tunnetuin laji on Veratrum album eli valkoinen pärskäjuuri. Sillä on samanlaisia vaikutuksia kuin mustalla pärskäjuurella. Nimistön horjuvuuden vuoksi mustasta pärskäjuuresta käytettiin myös nimeä Veratrum nigrum ja valkoisesta pärskäjuuresta taas nimeä Helleborus albus. Vieläpä itse Carl von Linné kutsui Veratrum albumin juurta nimellä "Radix hellebori albi" ja sen nimenä on yhä edelleen englanninkielisillä alueilla "White Hellebore Root". (Encyclopaedia Britannica XIII 1910). Useissa länsimaisissa kielissä mustaa pärskäjuurta nimitetään jouluruusuksi tai talviruusuksi ja eräissä kielissä sen nimi tarkoittaa mustaa aivastus- eli pärskäjuurta. Ranskassa kasvin paikallisena nimenä on Avranche'n seudulla yhä "herbe enragée" eli riivattujen kasvi.

Jouluruusu on kivikkokasvi, jota tavataan villinä Keski-Euroopan, Etelä-Euroopan ja Vähän Aasian vuorisilla seuduilla. Se menestyy kalkkipitoisessa maassa, kosteissa ja puolivarjoisissa paikoissa. Kasvin juuri on runsaasti haarautunut ja tumma. Kasvi kukkii myöhäisestä syksystä aikaiseen kevääseen, usein joulun aikaan, vieläpä lumen keskellä. Viileämmässä ilmastossa kasvi kukkii myöhemmin keväällä, Suomessa viljeltynä koristekasvina toukokuussa tai kesäkuussa. Jouluruusua voidaan viljellä myös kasvihuoneissa. Sen ruusumaiset kukat, jotka puhkeavat 15–25 cm:n mittaisten kukkavanojen päihin, muodostuvat viidestä vaaleasta, tyvestään punertavasta terälehdestä ja ovat 5–7 cm:n läpimittaisia. Vanoissa on kukkien alapuolella sormijakoiset suojuslehdet. Kukkimisen jälkeen juuresta kohoavat 7–9 -sormiset, nahkeat ja talvehtivat lehdet (Encyclopaedia Britannica XIII 1910, Nielsen 1991).

Mustan pärskäjuuren farmakologiaa

Mustasta pärskäjuuresta on käytetty rohdoksena sen kuivattua juurta, joka on tuoreena pahanhajuinen ja maultaan karvas. Rohdos aiheuttaa jo pieninä annoksina aivastuksia ja limaneritystä, mikä on syynä nimitykselle musta pärskäjuuri. Se ärsyttää myös silmien sidekalvoja. Suurempina annoksina rohdos aiheuttaa voimakkaan ripulin. Narkoottisten ominaisuuksiensa vuoksi rohdosta on käytetty myös uskonnollisissa kulteissa (Encyclopaedia Britannica XIII 1910).

Mustan pärskäjuuren annokset vaikuttavat kumulatiivisesti. Myrkylliset annokset aiheuttavat ihmisellä huumauksen tunnetta, korvien soimista ja huimausta, kielen ja nielun turpoamista, tukehtumisen tunnetta ja janoa, oksentamista ja ripulia sekä lopuksi kollapsin ja sydänkuoleman. Ruumiinavauksissa on todettu tulehdusoireita mahalaukussa, suolistossa ja erityisesti peräsuolessa (Encyclopaedia Britannica XIII 1910).

Kasvi ja varsinkin sen juuri sisältävät kahta myrkyllistä glykosidia, helleboriinia ja helleboreiinia. Koe-eläimillä ne aiheuttavat syljen eritystä, oksentamista ja ripulia, limakalvojen turvotusta, aivastelua ja silmäterien laajenemista. Lisäksi ne aiheuttavat kiihtymystä ja rauhattomuutta, jota seuraa alaraajojen tai koko vartalon halvaantuminen, sekä hengityksen nopeutumista. Kummallakin glykosidilla on digitalisvaikutus, joka on helleboreiinilla voimakkaampi kuin helleboriinilla (Encyclopaedia Britannica XIII 1910).

Musta pärskäjuuri on aikaisemmin kuulunut useissa maissa farmakopeoihin ja apteekkien rohdosvalikoimiin. Sitä käytettiin mielisairauksien lääkkeenä aina 1800-luvun puoliväliin saakka ja vielä sen jälkeenkin voimakkaana ulostuslääkkeenä. Ranskassa aikoinaan suositussa patenttilääkkeessä, Bacherin pillereissä, oli eräänä aineksena mustan pärskäjuuren uutetta. Rohdosta on joskus väärennetty lisäämällä sen joukkoon mustan konnanmarjan (Actaea spicata) juurta. Mustalla pärskäjuurella on paikotellen vieläkin käyttöä eläinten hoidossa ja kansanlääkinnässä (Encyclopaedia Britannica XIII 1910).

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin: Duodecim 1993: 22: 2075–2080. Tarkistettu huhtikuussa 2000.

Kirjallisuus:

Aretaios: De akuta och kroniska sjukdomarnas symptomatologi och behandling. Översättning från grekiskan av Acke Renander. Almqvist & Wiksell, Stockholm. Uppsala 1959.

Bergmark, M.: Lust & lidande, Om droger på gott och ont (Läkeörter, giftdroger & kärleksdrycker). Sjätte bearbetade upplagan. Bokförlaget Prisma, Stockholm. Malmö 1981.

(The) Encyclopaedia Britannica, Eleventh Edition, Volume XIII, Harmony to Hurstmonceaux, hakusana Hellebore, s. 235–236, New York 1910.

(The) Encyclopaedia Britannica, Eleventh Edition, Volume XVIII, Medal to Mumps, Hakusana Melampus, s. 87–88, New York 1911.

Henrikson, A.: Antiikin tarinoita I, Werner Söderström Oy, Porvoo – Helsinki. Porvoo 1963.

Kudlien, F.: Der Beginn des medizinischen Denkens bei den Griechen. Artemis Verlag, Zürich – Stuttgart. Zürich 1967.

Leibbrand, W.: Heilkunde, Eine Problemgeschichte der Medizin. Verlag Karl Alber, Freiburg – München. Freiburg im Breisgau 1954.

Nielsen, H.: Läkeväxter förr och nu. Svensk översättning och bearbetning av Matts Bergmark. Forum AB, Sverige. Borås 1991.

***

"Jouluruusut menestyvät eteläsuomessa. Kasvupaikka puolivarjo tai varjo. Maa kalkittu ja ravinteikas. Joukossa voi olla hiekkaakin. Pitkää kuivuutta j-ruusut eivät siedä. Kompostimultaa kannattaa levittää keväisin antamaan lisäravintoa ja syksyisin kasvit suojataan lehtikerroksella tai havuilla kevyesti. Jouluruusu leviää huonosti ja sen siirtämistä pitäisi välttää. Se soveltuu hyvin perennapenkkiin muiden kasvien joukkoon sekä pensaiden ja puiden alle."

"Äidilläni kasvaa vaalea- ja punajouluruusu täällä suomenselän kylmäksi kehutulla seudulla ja kukinta on upea. Tänä keväänä kukkia oli vaaleajouluruusussa yli 40. Molemmat kukkivat heti istuttamista seuranneena kesänä. Ainakin vaaleajouluruusu siementää pitkin nurmikkoa ja taimia on runsaasti. Eräs tuttava kaivoi lukuisia taimia mukaansa ja hänelläkin ne kukkivat runsaasti. Hyvä kasvupaikka lämmin, puolivarjoinen, läpäisevä, multava ja ravinteikas maa. Kasvupaikka vaikuttaa kasvin viihtymiseen todella paljon."

Minusta on tullut selvästi lyhtyihminen. Kynttilä päivässä piristää kummasti.

Näin se vain on, keltaiset orvokit kukkivat lumen keskellä pirteinä. Isokukkainen sininen orvokki kukkii myös, mutta on hieman kärsineen oloinen.

Etupihalla ikivihreät pikkupensaat voivat hyvin ja muratti kukoistaa. Arvuuttelen ovatko nousevat sipulit lumikelloja vai krookuksia....

Ystäväni lähetti kuvan orkideastaan. Kyseessä on keväällä Saksasta tilattu primäärihybridi Phal. Princess Kaiulani Blue (Phal. violacea "blue" x Phal. amboinensis "flava"), joka on alkanut kukkia. "Kukan väri on luonnossa vielä voimakkaampi kuin kuvissa. Se on yksi harvinaisista tuoksuvista lajikkeista (tuoksu periytyy violacealta), ja se on todella taivaallisen huumaava!"

Minulla on kaksi perhosorkideaa itselläni ja epäilen, että ne eivät kuki enää tässä elämässä...

Tässä yksi orkidealinkki:
Kristiinan Phalaenopsis kotisivu

Lainasin kirjastosta Kiehtovat pelargonit kirjan ja nyt odottelen vain kärsimättömänä kevään tuloa.

Evakosta tulleet kukkaseni valloittivat keittiön pöydän ja mieheni päätti säilyttää perhesovun hankkimalla kätevän hyllykön kukilleni. Ikkuna on etelään, joten toivon valon riittävän.

Yläkerrassa valkoiset pelargonit on vielä tilapäismajoituksessa tyttöni huoneessa, tosin eteläikkunalla nekin.

Kukkia ei ole liikaa, kotini on liian pieni. Missä on kartano, joka odottaa minua? Ehkä tänään, kun on lotossa kaikkien aikojen jättipotti, tilaongelmani ratkeaa itsestään....

Toin työpaikalta pelargonit, ahkeraliisan ja verenpisaran kotiin. Ne ovat kaikki kasvaneet ja valkoiset pelargonit kukkivat kivasti. En ole lannoittanut niitä, vain kastellut normaalisti.

Ahkeraliisani ei kuki niin ahkerasti, mutta sillä on kolmisen kukkaa + muutama nuppu. Verenpisaralla on kaksi isoa nuppua, mutta se ei jaksa kukkia.

Yllä pelargonejani, alla riippapelargonejani.

Pelargonit saivat minut surffaamaan hieman netissä ja tässä löytämiäni linkkejä:

Lauttalammen puutarha, pelargoneja
Pukin puutarha, erikoistunut pelargoneihin
Puutarha.net, pelargoni -> keskustelut -> huonekasvit -> asiaa lajeittain -> pelargoni
Pelargonin laatuvaatimukset / kauppapuutarha
Kuvia pelargoneista, 70 kpl

Ulkomailta:
http://www.muskotpellis.se/Pelargonlista/lista.htm
http://www.monahel.it-norr.se/monaspelargoneria.htm
http://www.fuchsia.be/e/pelargonium.html (myös verenpisaroita)
http://www.rockdala.com/ (myös verenpisaroita)
http://pelargoner.nu/
http://www.geraniumsuk.com/ (myös verenpisaroita) -> tuolta löytyy myynnistä Cezanne
http://www.bergabacken.se/GamlaSorter.htm
http://www.mountainvalleygrowers.com/pelargoniums.htm
http://razor.arnes.si/~mstrli/pp1.html
http://www.ozgeraniums.com.au/?p=1
http://www.danskpelargonieselskab.dk/?page=db&toogle=&letter=a&view=1
http://www.pelargonsallskapet.com/, ruotsalainen pelargoniaseura
http://razor.arnes.si/~mstrli/pp1.html, kattava sivu englanniksi

* Pelargoni (pielikki, vyöhykepelargoni), zonal pelargoniums (eng), zonal pelagoner (ruotsi), pelargonium zonale, (vihreälehtinen / keltakirjava, karvaisissa lehdissä ruskea kuvio, tanakkakasvuinen)
* Koristelehtiset pelargonit, ornamental-leaved zonal pelargonium, fancy-leaved (eng), dekorativa  blad (ruotsi)

* Riippapelargoni, ivy-leaved pelargonium (eng), hängpelargoner (ruotsi), pelargonium peltatum (kiiltävälehtinen, rentovartinen)

* Tuoksupelargoni (tuoksupielikki), scented-leaved pelargoniums (eng), doftpelargoner (ruotsi) pelargonium fragrans
* Palsamipelargoni, pelargonium x graveolens (tuoksuvalehtinen, pienikukkainen)

* Kääpiöpelargoni, dwarf zonal pelargonium (eng), dvärgpelargoner (ruotsi) 
* Mikrominiatyyripelargonia, micro-miniature zonal pelargoniums (eng)

* Luonnon pelargonit, pelargonium species (eng), vildväxande pelargoner (ruotsi)

* Enkelipelargoni, angel pelargonium (eng), änglapelargon (ruotsi), pelargonium crispum
* Linnunmunapelargoni (läiskä, täplä), bird's egg varieties (eng), fågeläggs pelargoner (ruotsi)
* Uniikkipelargoni, unique pelargonium (eng), unikpelargoner (ruotsi)
* Sormipelargoni, five-fingered zonal pelargoniums (eng), fingerpelargoner (ruotsi)
* Tähtipelargoni, stellar zonal pelargoniums (eng), stjärnpelargoner (ruotsi)

* Tulppaanipelargoni, tulip-flowered zonal pelargoniums (eng), tulpanblommande pelargoner (ruotsi)
* Kaktuspelargoni, cactus-flowered zonal pelargonium (eng), kaktusblommande pelargoner (ruotsi)
* Ruusunnuppupelargoni, rosebud zonal pelargoniums (eng), rosenknoppspelargoner (ruotsi)

* Jalopelargoni, regal pelargonium (eng), engelska pelargoner (ruotsi), pelargonium grandiflorum (pehmeälehtinen ja isokukkainen, sisätiloihin)

Eri lajikkeiden tuoksuja:

Pelargonium crispum, sitruunan tuoksu

Pelargonium graveolens, ruusun tuoksu

Pelargonium capitatum, ruusun tuoksu

Pelargonium fragrans, muskottipähkinän tuoksu

Pelargonium nervosum, limetin tuoksu

Pelargonium odoratissimum, omenan tuoksu, jotkut yksilöt tuoksuvat mintulle

Pelargonium quercifolium, pihkan tuoksu

Pelargonium tomentosum, piparmintun tuoksu

Pelargonium tomentosum, mintun tuoksu

Pelargonit ovat kotoisin Etelä-Afrikasta, jossa ne kasvavat jopa metrin korkuisiksi pensaiksi. Eurooppaan niitä tuotiin 1700-luvulla. Pelargoni kuuluu samaan kasviheimoon kuin kurjenpolvi.

Lunta alkoi tulla iltapäivällä ja puutarhani peittyi valkoiseen vaippaan.

Niin se vain talvi tuli tänne pääkaupunkiseudulle. Aamulla kun vein koirat ulos, isoja lumihiutaleita satoi niskaamme. Kotiin palatessani mustat koiramme olivat valkoisia.

Pieni punainen orvokkini etupenkissä oli vielä kukassa lumihiutaleiden alla.

Kun taloyhtiön talkoissa heitettiin kesäkukat pois parvekelaatikoista, otin talteen pari täysin nuupahtanutta pienen pientä kitukasvuista orvokkia ja istutin ne etupihan laatikkoon.

Tänään huomasin, että yksi orvokeista oli tehnyt kukan, punaisen : )

Oravalla alkaa jo olemaan talviturkki... Se käy syömässä melkoisella akrobatialla lintujen talipalloja, mutta täytyyhän senkin syödä... Alla olevasta kuvasta näkyy, että sitä on ruokittu ihan mukavasti pihapiirissämme. Linnut täällä ovat niin nirsoja, että ne syövät vain parhaimpia herkkuja.

Kukapa olisi uskonut, että minusta tulee lyhtyihminen. Minulla ei ole koskaan ollut lyhtyä, mutta nyt ostin yhden etupihalle ja yhden takapihalle. Ajattelin, että pieni tuikku pimeässä voisi piristää kummasti.

Pelargoniat ja ahkeraliisa ovat aloittaneet uuden kukoistuskauden työpaikallani evakossa. Ne kukkivat ja ovat täynnä nuppuja.

Verenpisarakin tekee paljon nuppuja, mutta se pudottaa nuppunsa ennenkuin ehtii kukkaan.

Sain tervetulokirjeen + 3 lehteä (tämän vuoden lehdet) Ruususeuralta eilen. Tänään kun tulin töistä, päätin piipahtaa mieheni kanssa kotimatkalla Muhevaisella.

Siellä(kin) oli huima ale 50% ja kävin kurkistamassa ruusutarjontaa.

Mieheni sanoi ruusut käsissään: "Sinähän halusit vain katsoa", johon vastasin fiksusti: "Katselen näitä vielä hieman tarkemmin kotona".  : )

Mukaan lähti siis:

*Rosa rugosa, Pink Robusta. pensasruusu, 1,5-2 m., vaaleanpunaiset, maljanmuotoiset kukat, keskikesä- myöhäinen syksy, lehdet suuret kiiltävät.
*Rosa nitida, nukkeruusu, tiivis, matala, 0,5-0,7 m, runsaasti juuriversoja muodostava, tummanvihreä kiiltävä lehdistö, kukkii edellisen vuoden versoilla kesäkuun lopulta elokuulle, kukat pieniä, hennon vaaleanpunaisia, syysväri punainen.
*Rosa rugosa,  Vaalea neilikkaruusu, 'Pink Grootendorst', kerrotut vaaleanpunaiset, uusiutuva kukinta, 1-1,5 m. (I-III)
*Rosa  rugosa 'Hansa', Hansaruusu (I-VI), 1-1,5 m, punaiset kerrotut kukat, heinä-syyskuu

Ruusut tulevat vaaleanpunaisten ruusujen täytteeksi mökille vesakon alta löytyneeseen ruusupenkkiin.

Olen vaikuttunut orvokkien sitkeydestä ja samalla vakaasti päättänyt ensi kesänä täyttää kukkapenkkini orvokeilla. Tähän mennessä orvokin siemeniä on

Sarviorvokki, Viola Cornuta, 'Jersey Gem' sininen 15 cm
Musta orvokki, Viola nigra, musta 15 cm
Miniorvokki, Viola Cornuta, 'Arkwright Ruby', rubiininpunainen 15 cm
Tarhaorvokki, Viola wittrockiana 'Sveitsiläinen jättiläinen, Alpglöd' punainen 15-20 cm

Keisarinelämänlanka, lpomoea nil 'Sunrise Serenade', pun 3 m.
Kuuelämänlanka, lpomoea alba, valkoinen 3 m.

Harjaneilikka, Dianthus barbatus, värisekoitus 60 cm
Harjaneilikka. Dianthus barbatus ' Heritage Crimson', punainen 30-40 cm
Kesäneilikka, Dianthus, 'Baby Doll Mixed', pun, valk 15 cm

Sinivaleunikko, Meconopsis betonicifolia, 70-90 cm

Kirjolupiini, Lupinus polyphyllus, 'The Chandlerier', keltainen 80-90 cm
Kirjolupiini, Lupinus polyphyllus, 'My Castle', punainen 80-90 cm

Aito elämänlanka, Ipomoea 'Milky Way', valkoinen 240-300 cm
Aito elämänlanka, Morning Glory Sunrise Serenade, syvä roosa, 200 cm

Koristetupakka, Nicotiana X Sanderae 'Perfume Deep Purple' F1 hybrid, syvä violetti, 50 cm
Koristetupakka, Nicotiana Fragrant Cloud, valkoinen, 90 cm

Silkkiunikko, Papaver rhoeas, 'Mother of Pearl', mix pun, valk 25-35 cm
Tuliunikko, Eschscholzia Californica, värisekoitus, punainen, keltainen, oranssi 25-30 cm
Tuliunikko, Eschscholzia Californica, värisekoitus kerrottu, keltainen, oranssi 30 cm
Tuliunikko, Eschscholzia Californica, 'Milkmaid', keltainen 20 cm
Tuliunikko, Eschscholzia Californica, 'Red Chief', punainen 30 cm
Tuliunikko, Eschscholzia Californica, 'Strawberry Fields', punainen, kelt keskusta, 20-25 cm
Tuliunikko, Eschscholzia Californica, 'Apricot Flambeau', oranssi, 20-25 cm
Unikko, Papaver somniferum, 'Tanskanlippu', pun + valk keskus
Unikko, Papaver somniferum, 'Burgundy Frills', pun, 60-90 cm

Kanariankrassi, Tropaeolum peregrinum, keltainen 1,8-3 m
Köynnöskrassi, Tropaeolum 'Milkmaid', valkoinen, 30 cm

Ahkeraliisa, Impatiens walleriana, 'Safari Mixed F2' pun, aniliini, oranssi, valk 20-25 cm

Perheeni painajainen toteutui. Tai siis on toteutumassa....

Tarina menee suunnilleen näin: Kun kevätaurinko alkaa paistamaan lumihankien ollessa paksuimmillaan, herää puutarhurin talviunessa olleet geenini ja minut valtaa vastustamaton tarve istuttaa pari pientä siementä ihan vain omaksi ilokseni.

Koska siemenet ovat niin pieniä, mieleni valtaa hieman suurempi tarve istuttaa pikkusiemenille pari kaveria lisää.

Lopputuloksena meillä on purkkeja ja purnukoita kaikki vaakapinnat täynnä maaliskuussa. Perheeni laittaa yleensä erityisen pahakseen keittiön pöydän valtaamisen. Jääkaapissa on kylmäkäsittelyssä osa siemenistä, mikä luonnollisesti vaikuttaa siihen, että ruokaa, jota ei enää voi syödä pöydän ääressä, ei voi myöskään valmistaa, koska jääkaapissa ei ole tilaa ruoalle.

Mutta siinä vaiheessa perhe vielä jotenkin mukautuu harrastukseeni... Sitten tulee päivä, joka yleensä katkaisee kamelin selän. Ensin on tuo liikuttava hetki, kun pienet siemenet alkavat itää ja sirkkalehdet puskevat mullasta ylös. Pian kuitenkin valon puutteesta johtuen, taimet venähtävät honteloa pituutta. Jolloin vääjäämättä koittaa tuo perheen pelkäämä päivä.

Koska valon puute on tosiasia sisällä ja kevätaurinko lämmittää päivisin etelän puoleista suojattua pihaamme, niin taimet on karaistava raittiissa ulkoilmassa. Eli aamun pirteänä touhuava perheeni saa käskyn juoksuttaa kaikki taimet ulos V-A-R-O-V-A-S-T-I. Pienellä mutinalla kasvit siirtyvät ulos. Mutta illalla kasvit on luonnollisesti tuotava hallalta turvaan eli kaikki taimet on tuotava sisään V-A-R-O-V-A-S-T-I. Sitten onkin vain ajan kysymys, koska perheeni nousee kapinaan.

Tänä keväänä (2008) lupasin, ettei yksikään taimipurkki peitä ruokapöytäämme ja onnistuin pitämään lupaukseni. Mutta nyt kukaan ei ole esittänyt vaatimuksia ensi keväälle (2009), joten kurkistin hieman siemenluetteloita, ihan vain tarkistaakseni miltä siemenpussit näyttävät.

Ne näyttivät hyviltä. Täynnä lupauksia olevilta. Mielenkiintoisilta. Kovin viattomilta.

Niinpä tilasin ihan vain kokeilumielessä muutaman pussin...

Sarviorvokki, Viola Cornuta, 'Jersey Gem' sininen 15 cm
Musta orvokki, Viola nigra, musta 15 cm
Miniorvokki, Viola Cornuta, 'Arkwright Ruby', rubiininpunainen 15 cm

Silkkiunikko, Papaver rhoeas, 'Mother of Pearl', mix pun, valk 25-35 cm
Tuliunikko, Eschscholzia Californica, värisekoitus, punainen, keltainen, oranssi 25-30 cm
Tuliunikko, Eschscholzia Californica, värisekoitus kerrottu, keltainen, oranssi 30 cm
Tuliunikko, Eschscholzia Californica, 'Milkmaid', keltainen 20 cm
Tuliunikko, Eschscholzia Californica, 'Red Chief', punainen 30 cm
Unikko, Papaver somniferum, 'Tanskanlippu', pun + valk keskus

Kanariankrassi, Tropaeolum peregrinum, keltainen 1,8-3 m

Harjaneilikka, Dianthus barbatus, värisekoitus 60 cm
Kesäneilikka, Dianthus, 'Baby Doll Mixed', pun, valk 15 cm

Ahkeraliisa, Impatiens walleriana, 'Safari Mixed F2' pun, aniliini, oranssi, valk 20-25 cm

...ja sipulit istutettu.

Ruusupenkkiin tuli

25 narsissia (keltainen Tete a tete)
50 sinistä krookusta
25 sinililjaa
25 lumikelloa

Nyt ei kun kevättä odottamaan...

Petuniat jaksavat vielä sinnitellä, samoin kuin orvokit.

Huolimatta valtavasta määrästä sipuleita, kaksi etupenkkiä jäi ilman sipuleita. Niinpä ostin puuttuvat sipulit.

Sinililja, 50 kpl
Krookus, kelt, 75 kpl
Tulppaani, darwin mix, 55 cm, huhti-toukokuu, 36 kpl
Lumikello, Galanthus single, 15 cm, helmi-maaliskuu, 50 kpl

Syksy on väistämättä tulossa ja on aika leikata ruusut matalaksi.

Ostin penkkiin uusia sipuleita kevääksi, nyt pitäisi vain leikata ruusut, että pääsen istuttamaan sipulit.

25 kpl narsissi Tete a tete, 15 cm, touko-kesäkuu
50 kpl krookus Remembrance, sininen

Talvi lähestyy ja yöt kylmenevät. Laitoin pelargoniat, verenpisaran ja annansilmän pienempiin ruukkuihin ja vein ne työpaikalleni evakkoon. Saa nähdä, selviävätkö ne talven yli ja saanko niistä pistokkaat ensi kesäksi.

Vihdoinkin... Nyt ovat viimeisetkin sipulit maassa. Noin äkkiä 986 sipulia kuulostaa paljolta, mutta minulta jäi kaksi penkkiä vielä tyhjäksi.

Sipuliostoksille? Voihan...

Työvoittona sain takapihan 7 laatikkoa istutettua, nyt vielä loppurutistuksena pitäisi saada etupihan sipulit maahan, niin sitten olisi sekin tehty... Kuvassa siis vielä istuttamatta olevat sipulit, pimeä yllätti ja luovutin suosiolla... Maahan upposi 345 sipulia / 6 penkkiä, yhteen penkkiin laitoin vanhoja sipuleita, joita löysin muista penkeistä eli yllätys odottaa keväällä tuon penkin osalta.

..., missä tyhjennetyt kukkapenkit odottivat sipulin istuttajaa. Huomenna istutan sipuleita niin paljon kuin kerkiän.

Tein radikaalin mokan ja istutin penkin 11 sipulit penkkiin 8. Penkistä 8 piti tulla punainen, mutta nyt siinä on sinisiäkin sipuleita. Keväällä nähdään kuinka kävi, penkkiin meni nyt 8 penkin sipulit siinä missä alkuperäiset suunnitellut sipulit eli yhteensä 120 sipulia.

Penkkiin 7 meni 93 sipulia, värinä keltainen.

Sipulin istutus etenee raivostuttavan hitaasti, viikonloppuna täytyy todella skarpata sipulien kanssa.

Aikatauluni meni tänään ihan sekaisin mummin takia, mutta se oli sen arvoista.

Kun tulin kotiin, kaivoin 712+274=986 sipuliani esiin ja aloin lajitella niitä. Otin ison tarjottimen ja lajittelin sipulit penkki kerrallaan esille. Ennen pentukoulutusta ehdin tehdä yhden penkin (58 sipulia) ja pentukoulutuksen jälkeen vielä toisen penkin (50 sipulia).

Sitten olikin jo niin pimeää, etten enää nähnyt orvokkien värejä, joten oli pakko luovuttaa.

Ensimmäisestä penkistä tulee punainen, toinen vivahtaa vaaleanpunaiseen...

Enää 878 sipulia istuttamatta, 14 penkkiä jäljellä, keskimäärin hieman 62 sipulia / penkki.

...sipulien istutukseen ja Plantagenissa oli tarjous viisi säkkiä 15 euroa. Piipahdimme halvan mullan perässä ja loppulasku oli 80 euroa. Ensi kerralla lähetän mieheni yksin ostamaan mullan, niin sieltä tulee takuuvarmasti vain multaa...

Tyttäreni ihastui pullojukka -vauvaan, joka oli kieltämättä melko suloinen.

Syyslannoitetta oli tarjouksessa 25 kilon säkki, mökillä pitäisi lannoittaa kukkapenkit...

Sipulihyllyt oli sijoitettu ovelasti kulkureitin varrelle ja sorruin kyltteihin: vain 2 pussia / asiakas, 3 pussia kahden hinnalla... Pelkkää säästöä siis.

Nyt minulla on entisten sipulien lisäksi:

Narsissi, kelt, 15 cm, maalis-huhtikuu, 25 kpl
Krookus, kelt, 100 kpl
Tulppaani, darwin mix, 55 cm, huhti-toukokuu, 54 kpl
Tulppaani, triumphm Purple Prince, lila, 35 cm, huhti-toukokuu, 10 kpl
Laukka (Allium), Ostrowskianum, aniliini, 10 cm, touko-elokuu, 30 kpl
Laukka (Allium), Neapolitanum, valkoinen, 10 cm, huhti-toukokuu, 30 kpl
Lumikello, Galanthus single, 15 cm, helmi-maaliskuu, 25 kpl

Noihin kukkimisaikatauluihin voi todennäköisesti lisätä yhden kuukauden.

Sokerina pohjalla, siellä oli tosi näppärä kokoontaitettava puutarha-istutustuoli kantokahvoineen ja sivulaukkuineen. Mieheni ja tyttäreni ostivat sen alkupääomaksi synttäripakettiini, johon tulee vielä lisäksi kaikkea kivaa ensi kevättä varten...

Aamulla käärin hihat ylös ja menin takapihalle aloittelemaan "operaatio sipulien istutusta". Minulla on siis 700 kukkasipulia odottelemassa istuttamista...

Mutta jotta voisin istuttaa sipulit, kukkapenkkeihin on tehtävä tilaa (runsaasti).

Niinpä siis kaivoin kaikki perennat ylös, tarkoituksena viedä kasveista osa mökille ja istuttaa loput uuden puutarhasuunnitelman mukaisesti uudelleen värien mukaan. Koska minulla oli illalla tulossa koira trimmaukseen, aikataulu oli hieman haastava ja etupiha jäi tekemättä. Asiaan tosin vaikutti myös se, että autosta loppui tila kesken.

Eli ainakin vielä yksi lasti kukkia on menossa mökille tämän vuoden puolella.

Niin, siis yhtään sipulia en vielä istuttanut (ostin niitä kyllä neljä kiloa lisää Plantagenista tänään, kun siellä oli -70% tarjous...). Olenko seonnut? Se on vähän tulkinnan varainen juttu ja vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy.

Sain äidiltäni lilan klematiksen ja laitan sen takapihan penkkiin, kunhan vain saan hetken aikaa toteuttaa suunnitelmiani pihalle.

Äitini osti minulle hyasintteja, oranssi on aika veikeä väri. Mutta se laukaisi minussa sipulikuumeen ja halusin varmistaa, ettei keväällä ole kukkapenkeissä vain mustaa multaa.

Ostin sipuleita Muhevaiselta ja Prismasta. Kun laskin sipulien määrän (712), myönnän, että innostuin ehkä hieman sipulihyllyjen äärellä... Nyt vielä pitäisi istuttaa ne... Yael jo irtisanoutui jutusta, kutsuen minua tärähtäneeksi. Tärähtänyt tai ei, niin ainakin kukkapenkeissä riittää keväällä väriä, jos siis jaksan istuttaa ne  ; )

TULPPAANI
30 kpl Miranda, kerrottu, pun, 40 cm, 5-6
15 kpl, Apeldoorn, pun, 50 cm, 4-5
30 kpl, Darwin, pun, 60 cm, 5-6
10 Negrita (Triumph), violetti, 45 cm, 5-6
15 kpl, Beauty of Apeldoorn, puna-kelt, 50 cm, 4-5
30 kpl, Upstar, vaal. pun., 40 cm, 5-6
10 kpl, Toronto, vaal. pun (aniliini), 40 cm, 5-6
30 kpl, Golden Apeldoorn, kelt, 60 cm, 5-6
10 kpl, Apeldoorn, kelt, 50 cm, 4-5
6 kpl, Monte Carlo, kelt, 30 cm, 4-5

NARSISSI
20 kpl, Carlton, kelt, 40 cm, 5-6
6 kpl, Flower Record, valk-oranssi, 40 cm, 5
10 kpl, Ice Follies, valk-kelt, 40 cm, 5

KROOKUS50 kpl, Rememnrance, sin, 10 cm, 4-5
19 kpl, valk-lila raidallinen, 10-15 cm, 4-5
50 kpl, kelt, 10 cm, 4-5
30 kpl, Zonatus, vaal. pun., 10 cm, 10-11

HYASINTTI
3 kpl, Red Magic, t. pun., 20 cm, 5-6
4 kpl, Miss Saigon, lila, 20 cm, 5-6
4 kpl, Gipsy Queen, Oranssi, 25 cm, 5-6

LEHTOLAUKKA
60 kpl, vaal. pun., 15 cm, 9-10

IDÄNSINILILJA
100 kpl, sin, 15 cm, 4-5

HELMILILJA
80 kpl, mix, sin, vaal.sin, valk, 15 cm, 4-5
90 kpl, sin, 15 cm, 4-5

Sain äidiltäni kaksi alppiruusua, punaisen ja valkoisen. Lisäksi pelargonioita, jotka aion talvettaa ja ottaa keväällä pistokkaat.

Pakko myöntää kun takapihalle vilkaisee, että ainakin minun takapihani on aika vaimea kukkien suhteen. Viimeiset sitkeät sissit sinnittelevät, mutta kukkaloistosta on turha puhua.

Ensimmäisenä on muratti, joka kyllä viihtyy kiitettävästi. Sitten on kultapalloja (?), jotka ovat kaatuneet.

Sen jälkeen on alpia, jonka jo kerran kitkin pois, muutama saniainen, kuunliljoja ja taas alpia, jonka kitkin pois.

Varaston edessä oleva penkki kukkii ja talon edessä olevat ruusut kukkivat ja tuoksuvat vielä selvästi.

Piha on auttamatta aneeminen. Tarhapäivälilja kukkii ylhäisessä yksinäisyydessään. Pientä piristystä tuovat ruukkukasvit.

Sitten on taas ihan kukkimatonta aluetta...

Joka jatkuu....

Viimeinen lilja sinnittelee orvokit kaverinaan...

Sitten taas kukkimatonta aluetta.... Ja surullisena "sokerina pohjalla" ruusupenkki, joka on rikkaruohojen vallassa.

Köynnöskrassi aloittelee kukintaa.

Hemerocallis 'Holy Grail' tarhapäivänlilja (80-90 cm) aloitti myös kukinnan, ostettu 2006.

Takapiha on vähän ankean näköinen. Vaaleanpunaiset ja keltaiset liljat kukkivat. Kesäharso aloittelee kukintaa. Muuten on vähän vaimeaa, muutama orvokki kukkii. Kaikki punaiset ja valkoiset lijat voisi siirtää yhteen penkkiin ja keltaiset taaemmaksi.

Pitäisi varmaan päättää mitä teen liljoille ensi kesänä. Kaikki yhdessä penkissä vai hajautettuna... Mökille?

***

24.7. Käytännössä valkopunaiset ja punaiset liljat ovat lopettaneet kukinnan.

Kukkivat täysillä vasemmalla takapenkissä.

Tämän kesän tylsin homma, jota olen vältellyt viimeiseen asti, on villiintyneen takapihan kuntoon saattaminen. Perennat ovat kasvaneet liian isoiksi, niitä on vaikea kaivaa kapeista laatikoista vahingoittamatta ulos ja laatikot ovat yhtä viidakkoa, joten on edes vaikea sanoa, mitä sieltä pitäisi säästää.

Lisäksi homma tietää taas yhtä keikkaa mökille.

Mutta siivottuani gerbiilit ja kaniarialinnut, juteltuani lapsuudenystäväni kanssa puolisen tuntia puhelimessa, luettuani Valitut Palat ja touhuttuani kaikkea, millä voisin välttää homman, otin lopulta lapion käteeni ja aloitin yhdestä laatikosta. Niinkuin hommat yleensä, etenkin kaikkein tylsimmät, ne saa hoidettua lapiollinen kerrallaan...

Koko seinämä oli siis villiintyneen kärhön peitossa ja kitkin ensin vasemman puolen. Istutin sinne kesäkuussa kylvämiäni taimia sekä siirsin muutaman päivänkakkaran ja viime vuotisia orvokin taimia.

Kitkin myös yhden murheenkryynini, villiintyneet päivänkakkarat. Penkissä oli kolme punapäivänkakkaraa, jotka saivat häädön. Kuvassa kaksi näkyy, että penkkiin tuli köynnösruusu ja kaksi pikkuruusua. Reunoille jäi iris(?) ja pieni pehko päivänkakkaraa.

Enää vain 7 laatikkoa takapihalla kitkemättä ja pieni vuori kukkaruukkuja pesemättä...

Kävin aamupäivällä äitini luona ja tutkailin pelargonioita ja orvokkeja. Pelargoniat ajattelin talvehdittaa ja orvokkien siemeniä voisi ostaa kylvettäviksi. En tiennyt, että on myös punaisia orvokkeja...

Vanhat äitienpäiväruusut kukkivat pikkupenkissä.

Xxx kukkii ja mehiläiset ovat innoissaan. Malva näyttää niin mukavalta, että taidan jättää sen pysyväksi asukkaaksi takapihalle.

Tuliunikot ja sininen orvokki kukkivat yhä sinnikkäästi. Päivänkakkara osoittaa villiintymisen merkkejä, tosin olen jo niin lomatunnelmissa, että itse asiassa lähentelen tilaa EVVK eli ei voisi vähempää kiinnostaa. Ensi viikolla alkavat työt, joten ehkä saan taas ryhtiä elämääni.

Sain tänään lisää taimia ja on kuin vauvoja olisi tullut taloon, osa niistä on niin pieniä. Osa oli paljasjuurisia ja istutin ne ensisijassa. Täytyy vielä netissä tutustua niihin paremmin...

Kultapiisku
Loistotädyke
Clematis Stans
Tillipioni
Mahonia
Ruskoakeena, Acaena purp
Ahomansikka, Fragaria vesca
Koristemansikka, Fragaria golden alexand
Purppuraluppio, Sanguisorba menziesii
Minttu
Piparminttu
Kamtsatkanmaksaruoho
Keltamaksaruoho
Rentoakankaali
Kirjolehtipeippi
Kaukasian törmäkukka, Scabiosa
Lehtosinilatva, Polenium
Salvia
Ruusumalva

Punainen lilja aloitti eilen kukinnan, punavalkoiset ovat täydessä kukassa.

Etupihan laatikko on toipunut istuttamisesta ja näyttää ihan kivalta, vielä hetki ja kasvit täyttävät aukkokohdat...

Aamulla säätutka lupasi auringon sijasta sadetta ja niin päätimme jäädä kotiin mökkireissun sijasta. Mitä voi tehdä, jos sataa lomalla???

Toivuin pettymyksestä kuin nainen ja suuntasin katseen kotiimme. Vaihdoin akvaarion vedet, ruokin gerbiilit, kerroin villakoirista äidille ja tyttärelle, jotka piipahtivat luonamme tutustumassa villakoiriin. Kun kävimme kaupassa, kävin puutarhamyymälän puolella : )

Kun katsotte alla vasemmalla olevaa kuvaa, ymmärrätte miksi. Ihanat amppelini ovat "ei niin ihania". Aika siis tehdä asialle jotain... Kukkia sai 79 sentillä, joten hinta ei ollut päätä huimaava. Lobelioita, orvokkeja ja petunioita. Taimet ovat pieniä, mutta kasvavat kyllä.

Etupiha ei näyttänyt paljon paremmalta. Saniainen oli lähtenyt villiin kasvuun ja rikkaruohot vallanneet laatikkoni. Lopputulos oikealla.

Löysin verenpisaran, pelargonian ja annansilmän, joista pidin. Sekä tietysti orvokkeja, joista olen aina pitänyt.

Penkin takaosassa kukkii kasvi, jonka nimeä en muista (= jalopähkämö)... Sekä peurankellot.

Ensimmäinen liljan kukka on puhjennut takapihallani. Odottelen niiden kaikkien kukinnan ja vien ne sitten mökille.

Tuliunikoista pidän kovasti ja ne kukkivat edelleen.

Neilikoistakin pidän, vaikka valokuva ei kerro niiden kunnollista väriä (vaaleanpunainen). Kyseessä on matala lajike, joka kukkii sitkeästi.

Orvokit ovat kukkineet ihan kesän alusta ja niitä aion laittaa ensi kesänä pihalaatikoihin isompien kasvien sijasta.

Etupihan ruusut ovat mökillä ollessani puhjenneet kukkaan.

Sain äidiltäni useamman pionin taimen sekä pionin siemeniä. Mummilta saamani pionit ovat mökillä vielä hengissä, eivätkä ole tiputtaneet nuppujaan.

Pensaspioni, v pun / kelt
Pensaspioni, kelt
Kartanopioni, v pun
Tarhapioni, v pun

Valkoiset pionit tuoksuivat aivan huumaavasti....

Eilen kävin etsimässä myös jotain pöytää pihalle. Vaatimuksena oli, että sen on oltava talven kestävä ja pienikokoinen. Juuri kun olin luovuttamassa, niin löysin etsimäni pöydän.

Siemenistutukset voivat hyvin ja pikkuiset kasvavat. Kohta ne pitäisi koulia erilleen toisistaan... En ole vielä päättänyt, jäävätkö ne takapihalle vai menevätkö mökille...

Yksi tuntemattomista kukistani on nyt alkanut kukkimaan, pitäisi etsiä jostain perennakirjasta sille nimi...

Samoin tämä toistaiseksi tunnistamattomani sininen kukka on alkamassa kukkimaan...

Olin juuri aloittelemassa rikkaruohojen kitkemistä etupihan ruusupenkistä, kun sain multimediaviestin kuvan kera: "Hei Mirja. Onko tälle jotain tehtävissä ilman, että pitäisi ajaa täysin puliksi koko koira? Trimmasin ihan normaalisti ja olimme jo melkein valmiit kun koira venkoili ja trimmeri lipesi. Tai voisiko tästä tehdä leijonan?"

Noh... Oli aika optimistista toivoa, että koirasta saisi leijonan, mutta lupasin katsoa, mitä sille voi tehdä. Kyllä sitä villakoiran näköinen tuli, vaikka alkutilanne oli aika mielenkiintoinen (en ole koskaan nähnyt vastaavaa). Eli kun sain koiran trimmattua, sain koiran omistajalta kaksi taimea, sinikämmenen (Glaucidum palmatum) ja lehtorikon (Saxifraga rotundifolia), jotka vein takapihan taimikasvatukseni jatkoksi muiden joukkoon.



Kävin siis ruusupenkin vuohenjuurten kimppuun. Olen jo vuosikausia taistellut vuohenputken kanssa. Alussa se kasvoi ruusupenkissä tiukkana mattona. Sitten kitkin ja ruiskutin Roundupia. Vuodesta toiseen täysin epätoivoisessa taistelussa. Tänä vuonna alkukeväästä laitoin taas Roundupia, mutta oli kuin olisin laittanut lannoitetta vuohenjuurille. Ne mokomat kasvoivat isoiksi ja kukkivat.

Niinpä hyökkäsin penkkiin kitkemään ne käsin. Ihme oli tapahtunut. Ensimmäistä kertaa, ne olivat yksittäisiä kasveja, eivtkä yhtä isoa peittoa. Tuntui, että sain ne hyvin ylös juurineen. Alakuvassa näkyy talomme työkaluvarasto. Oikealla puolella on minun vuosien taistoni rikkaruohoja vastaan, ruusujen leikkausta vuosittain ja lannoittamista. Vasemmalla on naapurin puoli varastosta. Ruusut ovat kitukasvuisia, vuohenjuuri ym rikkaruohot kokoistavat.

Kuva yllä: punapäivänkakkarat kukkivat takapihalla -> mökille

Kylvetty 2.6.2008
15. Tuliunikko (30-40 cm, kelt, oranssi, pun, vaal pun), Eschscholzia californica (itänyt 19.6.)
16. Tuoksuorvokki, (15 cm, sin), Queen Charlotte 
17. Silkkikukka (40 cm, Godetia hybrida azaleaflora fl. pl. (itänyt 8.6.)
18. Kesäleimu (35 cm, pun, lila, valk), Phlox drummondi grandiflora (itänyt 19.6.)
19. Kesämalvikki, (120 cm, pun), Lavatera trimestri (itänyt 19.6.)
20. Köynnöskrassi (125 cm. pun, vaal pun, oranssi, valk pun), Glorious Gleam kerrottu, Tropaeolum majus
21 A. Tuoksuherne, (1-2 m, pun, lila, valk), Lathyrus odoratus (itänyt 19.6.)
21 B Tuoksuherne, (2,5 m, pun, lila, valk), Lathyrus odoratus (itänyt 19.6.)
22. Kesäharso, (30-50 cm, valk), Gypsophila elegans gr fl 'Govent Garden' (itänyt 9.6.)
23. Harjaneilikka, (40 cm, pun, pun valk, vak pun), Dianthus barbatus L 'Herald of Spring' (itänyt 19.6.)
24. Kalifornian tuliunikko, kerrottu (38 cm, kelt pun, vaal pun), Eschscholzia californica (itänyt 19.6.)
25. Auringonkukka (50 cm, oranssi), 'Paquito Sangria' (itänyt 19.6.)
26. Auringonkukka (60 cm, kelt, kerrottu), Helianthus ann. fl. pl. 'Teddy Bear' (itänyt 9.6.)
26. Auringonkukka (200 cm, viinin pun), Helianthus annuus (itänyt 19.6.)
27. Silpoydinherne, (50 cm), 'Kelvedon Wonder' (itänyt 19.6.)
28. Idänunikko, (20-60 cm, oranssi), Papaver orientale (perinne siemenet) (itänyt 19.6.)
29. Kesäharsoseos, (30-50 cm, valk, vaal pun), Gypsophila elegans (itänyt 9.6.)
30. Kehäkukka (40-60 cm, kelt, oranssi, kerrottu), Calendula officinalis 'Art Shades' (itänyt 9.6.)
31. Persilja, 20 cm, 2-vuotinen, 'Clivi' (itänyt 19.6.)
32. Basilika, Ocimum basilicim (itänyt 9.6.)

Kylvetty 10.6.2008
50. Sinikämmen, Glaucidium palmatum

Lähdettyäni mummin luota, lupasin käydä hakemassa ruusut ja muut kukat hänen takapihaltaan. Takapiha on etelään päin ja hyvin paahteinen. Siellä kukat vaativat paljon kastelua, mutta nyt kun mummi on vanhainkodissa, ei kukilla ole hoitajaa. Mummi oli jo huolissaan kysellyt isältäni, kuka kukkia hoitaa.

Minulla oli pistolapio takapenkillä ja hain kaupasta jätesäkkejä ja limua. Lämpötila oli 27 paikkeilla. Minulla ei ollut vaihtovaatteita, mutta otin korkokengät pois jalasta, käärin lahkeet sekä valkoisen paitapuseroni hihat ylös.

Kaivoin ylös seitsemän ruusua, kolme isoa, kaksi keskikoista ja kaksi pientä. Kolme punapäivänkakkaraa ja kahta erilaista maanpeittokasvia. Jotain harmaata hieman ohdakkeen oloista matalaa kukkaa ja kaksi akilleijaa. Jotain sipulikasvin oloista pari pehkoa (ei ollut sipulikasvi). Jos joku tunnistaa kasvit ylhäällä olevissa kuvissa, otan tiedon kiitollisena vastaan.

Aika loppui kesken, sillä minun oli lähdettävä vetämään agilitytreenejä. Heitin kukat takapihallemme ruukkuihin ja kastelin ne nopeasti. Huomenna pitäisi selvitellä mitä ne ovat ja jäävätkö ne takapihallemme vai vienkö ne mökille.

Sinne jäi vielä iso pioni, joka kuolee sinne veden puutteeseen, jos en saa sitä sieltä ylös. Ajattelin kyllä ottaa ensi kerralla mukaani raakaa lihasvoimaa (=mieheni), sillä kukkia kaivaessani pukkasi hiki pintaan.

Aloitin uuden projektin, syreenien oksaverso kokeilun. Osa netti-ihmisistä on sitä mieltä, ettei onnistu, mutta sitten on niitäkin, jotka ovat todistettavasti onnistuneet.

Oksapistokaskeskustelu 1
Oksapistokaskeskustelu 2
Oksapistokaskeskustelu 3

33. Syreeni, vaalean lila
34. Syreeni, tumman lila (valokuvaan on vaikea saada oikeaa värisävyä)
35. Syreeni, valkoinen

Mökillämme saunan edessä kasvaa pihasyreeni (Syringa vulgaris), joka kukki parina vuonna istuttamisen jälkeen 70-luvulla, mutta sen jälkeen ei ole kukkinut yli 20-vuoteen. Se kasvattaa juurivesoja ja näyttää viihtyvän joten kuten, mutta ei kuki.

Tänään sain pussikaupalla kasveja, tuhannet kiitokset taimien antajalle!!! Istutin ne nyt aluksi ruukkuihin, kun yritän miettiä, mitä vien mökille ja mitä istutan omaan pihaan. Varmistan myös, että kaikki pääsevät kasvun alkuun (riittävä kastelu näin kesällä).

Itselleni ruukkujen numerot muistilistaksi tähän (hukkaan aina kaikki irtopaperit):
1. Kaukasian tädyke
2. Köynnöskuusama
3. Juhannusruusu
4. Kissanminttu
5. Kevätkaihonkukka
6. Päivänlilja
7. Vuorikaunokki
8. Rakuuna, venäläinen
9. Kärhö, Multiblue
10. Minttu
12. Oregano
13. Minttu

14. Kevätesikot (mummilta)

Istutin myös siemeniä (saa nähdä, onko ajan kohta liian myöhäinen...)
15. Tuliunikko (30-40 cm, kelt, oranssi, pun, vaal pun), Eschscholzia californica
16. Tuoksuorvokki, (15 cm, sin), Queen Charlotte 
17. Silkkikukka (40 cm, Godetia hybrida azaleaflora fl. pl. (itänyt 8.6.)
18. Kesäleimu (35 cm, pun, lila, valk), Phlox drummondi grandiflora
19. Kesämalvikki, (120 cm, pun), Lavatera trimestri
20. Köynnöskrassi (125 cm. pun, vaal pun, oranssi, valk pun), Glorious Gleam kerrottu, Tropaeolum majus
21 A. Tuoksuherne, (1-2 m, pun, lila, valk), Lathyrus odoratus
21 B Tuoksuherne, (2,5 m, pun, lila, valk), Lathyrus odoratus
22. Kesäharso, (30-50 cm, valk), Gypsophila elegans gr fl 'Govent Garden' (itänyt 9.6.)
23. Harjaneilikka, (40 cm, pun, pun valk, vak pun), Dianthus barbatus L 'Herald of Spring'
24. Kalifornian tuliunikko, kerrottu (38 cm, kelt pun, vaal pun), Eschscholzia californica
25. Auringonkukka (50 cm, oranssi), 'Paquito Sangria'
26. Auringonkukka (60 cm, kelt, kerrottu), Helianthus ann. fl. pl. 'Teddy Bear' (itänyt 9.6.)
26. Auringonkukka (200 cm, viinin pun), Helianthus annuus
27. Silpoydinherne, (50 cm), 'Kelvedon Wonder'
28. Idänunikko, (20-60 cm, oranssi), Papaver orientale (perinne siemenet)
29. Kesäharsoseos, (30-50 cm, valk, vaal pun), Gypsophila elegans (itänyt 9.6.)
30. Kehäkukka (40-60 cm, kelt, oranssi, kerrottu), Calendula officinalis 'Art Shades' (itänyt 9.6.)
31. Persilja, 20 cm, 2-vuotinen, 'Clivi'
32. Basilika, Ocimum basilicim (itänyt 9.6.)

Olin äitini ja isäni kanssa Plantagenissa ja sieltä lähti mukaan 6 kpl päivänkakkaraa alle euron kappale.

Olen yllättynyt, kuinka sitkeitä kukkijoita kevätesikot ovat. Niitä voisi ostaa lisää ensi kevääksi... Sammalleimu aloittelee aurinkoisimmassa kulmassa kukintaa.

Orvokeista olen aina pitänyt, niitä pitäisi kylvää lisää, samoin kuin alla olevaa tuliunikkoa. Jos itse olette ihmisiä, joilla kukkapenkit ovat sävy sävyyn keväästä syksyyn, niin minun on tunnustettava, että kylvän innoissani sitä ja tätä, unohdan kaiken ja sitten ihmettelen värisekamelskaa.

Mutta nyt tämän blogin myötä asia hoituu ihan uudella tavalla. Kun talvella mietin siemenvalintoja, katson vain täältä, mikä kukki milloinkin ja missä, mitä värejä oli missäkin penkissä, mitkä penkit olivat täysin vailla kukkijoita... Näettekö jo kukkalaatikot, joissa on kukintaa huhtikuun lopulta lokakuuhun, aina kauniisti sävytettyinä?

Eräs tuttavani mailaili kasveista ja sai minut muistamaan takapihani, joka on jo odottanut laittajaansa muistaakseni viikon tai pari. Ruukut ja mullat ovat olleet valmiina, mutta inspiraatiota ei ole löytynyt...

Tavoite oli siis vaihtaa muoviamppelit takorautaisiin. Tätini mainosti minulle kookoskankaisia takorauta-amppeleita jo lähes kuukausi sitten, mutta niiden löytyminen olikin yllättävän vaikeaa. Kukat kuulemma viihtyvät niissä mainiosti ja ne päästävät hyvin ylimääräisen kosteuden läpi.

Surffasin netissä ilman mainittavampaa menestystä... Kävimme mm. Plantagenissa, he kyllä tiesivät mistä puhuin, mutta heillä ei ollut ko. amppeleita. Sitten kävimme Bauhausissa ja siellä oli amppeleita, mutta hinta oli yli kolmekymppiä kappale... Ajattelin laittaa haluamani amppelin harkintaan. Sitten kävimme Kodin Anttilan puutarhaosastolla ihan muista syistä ja sieltä löytyi haluamiani amppeleita alle kympin kappale.

Mutta nyt siis auringon paistaessa sain kukat siirrettyä uusiin amppeleihin ja mullaksi olin ostanut kesäkukkamultaa, jossa on kastelukiteitä. Syynä multaan on, että kerran jo  melkein tapoin kukat, kun olin unohtanut evästää kotiväkeä niiden kasteluun ollessani itse matkalla. Onneksi upotushoito tehosi ja orvokit heräsivät uudelleen eloon.

Kevät etenee kohti kesää ja klematis kukkii aitaamme vasten jo ihan sinisenä. Etupihalla vuorenkilvet lopettelevat kukkimista, mutta ruusut nousevat vauhdilla.

Klematiksen alle voisi syksyllä laittaa helmihyasintin sipuleita, jotka näköjään kukkivat yhtä aikaa Klematiksen kanssa. Etupihalle pitäisi suunnitella jotain kivaa sipulikukkaa kahden narsissin kaveriksi.

Aamuisin kun käytän koirat ulkona, ylläoleva näkymä avautuu eteeni.  Ensin kävelen ensimmäisessä kuvassa olevaa nurmikon reunaa enemmän tai vähemmän unen pöpperöisenä auringon paistaessa idästä matalalla suoraan silmiini, mutta kun käännyn takaisinpäin, nouseva aurinko valaisee reittini ja herättää minut uuteen päivään.

Aamulla laitoin keltaiset orvokit amppeleihin takapihan aitaan.

Sain mummin pihalta 30 kevätesikon tainta, jotka setäni ystävällisesti kaivoi ylös ja pakkasi minulle valmiiksi. Pelkään kasvien kuolevan pihalle hoidon puutteeseen, nyt kun mummini on poissa, sillä piha on avoin ilman varjoa etelään päin. Yleensä kasvit vaativat eteläpihalla paljon kastelua. Kevätesikot olivat ruohon valtaamassa penkissä nurmikon vieressä. Istutin ne illalla etupihalleni varaston edessä olevaan penkkiin ja ruusupenkkiin talomme edessä.

Etupiha on edessäsi joka päivä kun palaat kotiin. Fengshuin mukaan etuovi ja sen ympäristö vaikuttavat koko asunnon viihtyvyyteen. Toivottaako etuovi vieraat ja uudet asiat tervetulleiksi?

Täytyy kyllä myöntää, että meillä etuoven edusta hukkuu välillä polkupyöriin ja tavaroihin, jotka ovat juuri matkalla jonnekin.

 

Takapihalla voi rentoutua ja levätä työpäivän jälkeen. Meillä piha on elänyt ja muuttanut muotoaan lähes joka kesä. Tässä pihassa pidän eniten vanhoista puista ja linnunlaulusta, pihalla on paljon lintuja. Tänä keväänä mustarastas istui pihapihlajassamme joka aamu ja lauloi kauniilla äänellä. Lintu aloitti tosin jo auringon noustessa eli noin kolmen aikoihin.

Tein pihastamme kotisivut.

Äitini piha on isompi kuin omani, täynnä ihastuttavia yksityiskohtia, kukkia, pieniä minihedelmäpuita ja marjapensaita. Seinällä tuettuna näkyy isohko viinirypäleköynnös, jossa on jo isot silmut, se on joka kesä tuottanut viinirypäleitä.

Pihassa on oma pienilmastonsa ja siellä on todella lämmin jo aikaisin keväällä. Viime talvena lumme talvehti piha-altaassa ja se on jo hyvää vauhtia kasvamassa pintaa kohti.

Nyt kevätkukat ovat täydessä kukassa. Onnekseni mukulaleinikki viihtyy liiankin hyvin ja sain mukaani taimia pari purkillista, joita sitten istutin etu- ja takapihalleni.

...sain huomata, kun istuttelin kaktuksia uudelleen. Äitini antoi minulle viisi kaktusta, jotka oli istutettu yhteen. Erotin ne kuitenkin toisistaan ja istutin ne saviruukkuihin. Samalla tarmonpuuskalla vaihdoin mullat alakerran kaikille kukille ja suihkutin ne. Nyt viherkasvini taas näyttävät sisustuselementiltä, eikä pölyn vallassa olevalta kummitusmetsältä.

Viikonloppu oli mukava, aurinko paistoi ja oli lämmintä. Yael ja Daniel olivat partion viikonloppuleirillä ja minä laitoin takapihan kukkalaatikoita kuntoon. Pihalta irtosi kasvijätettä jätesäkillinen, vaikka omasta mielestäni siivosin sen hyvin syksyllä.

Koirista oli kiva loikoilla pihan puuterassilla, erityisesti Noora ja Bicho osoittautuivat auringon palvojiksi.

Kotimme lähelle on tullut valtava Plantagen ja siellä oli kukkia joka lähtöön. Päätin piristää itseäni ja ostin kolme atsaleaa (Rhododendron simsii).

Ruukkuatsalea on kotoisin Itä-Aasiasta, se tuotiin Eurooppaan 1800-luvulla. Luonnonvaraiset atsaleat kasvavat runsassateisilla vilpoisilla vuoristoalueilla, happamassa maaperässä. Kun yöhallat ovat ohi kasvin voi siirtää ulos, varjoisaan paikkaan. Kasvi istutetaan uudelleen hapahkoon multaan. Heinäkuusta lähtien lannoitetaan. Syyskuussa kun uudet nuput ilmestyvät kasvi siirretään sisälle, mutta viileään. Kun kukat alkavat avautua kasvi siirretään huoneenlämpöön. Muun muassa alppiruusuravinteet sopivat ruukkuatsalealle. 

Atsalea viihtyy parhaiten viileässä ja valoisassa paikassa, mutta kukinta kestää viikkokausia tavallisessa huoneenlämmössä, kunhan kasvi vain ei pääse kuivumaan. Yksikin ankara kuivahtaminen on kohtalokasta. Atsalea tarvitsee kunnollisen kastelun noin joka toinen päivä.

Kun tulin hieman huolissani vanhainkodista (miten mummi pärjää siellä ja viihtyykö...), pysähdyin hetkeksi etupihallemme. Lumikellot kukkivat jossain vaiheessa ennen lumimyräkkää, mutta nyt selvästi kevät on taas tulossa. Kevät on uuden alku monellakin tapaa.

Otin kuvan, koska kun kaksi vuotta kesällä istutin huoneessa kituvan muratin ulos ja hämmästykseni oli suurehko, kun se kiltisti talvehti. Tämä on siis jo toinen talvi, kun muratti talvehtii hienosti, ilman mitään suojaamista.